Ilmastonmuutoksen himmeät polttopisteet

Ylen uutistoimittaja tuskaili hiljattain radiossa, kuinka vaikeaa on ”saada viestiä ilmastonmuutoksesta perille”. En tiedä muista, mutta kun minä avaan uutismedian, haluaisin vastaanottaa objektiivista tietoa – en niinkään toimittajan miettimiä yhteiskunnallisia ”viestejä”, jotka yritetään saada minulle ”perille”.

Onkohan tällainen ajatus toimittajille ihan vieras? Mielestäni varsinkaan Yleisradion uutisten tehtävä ei ole harjoittaa ideologista mielipidevaikuttamista.

Vaikka uutisoinnin älylliselle rehellisyydelle ei voi nostaa hattua, määrätietoisuus ja ahkeruus ansaitsevat tunnustuksen. Pari viikkoa sitten Ylen uutissivuille ilmestyi taas uusi tutkielma, jolla yritetään viestiä ilmasto-ongelman todellisuutta ja vakavuutta.

Mainokset

Tutkijat: puheet ilmastopakolaisuudesta totuudenjälkeistä politiikkaa

HS uutisoi torstaina, että USAn päätös vetäytyä Pariisin sopimuksesta on ”ennen kaikkea … suuri imagotappio”. Siinä taisi tulla sanottua ääneen jotain, mikä on ilmastopolitiikan farssia seuranneille ollut selvää jo kauan. Sopimus ei tainnutkaan olla viimeinen mahdollisuus pelastaa elämä maapallolla. Panoksena ei ollutkaan sivilisaation tulevaisuus, vaan ennen kaikkea imago.

Faktoille vastustuskykyinen uutisointi leviää hälyttävästi

Ihmiskunta hoippuu taas tuhon partaalla, kun kaikille tunnetuille antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri on päässyt jo Yhdysvaltoihinkin. Ainakin, jos luotamme johtaviin tiedotusvälineisiin.

Perjantaina ympäri maailman levinnyt lööppi ei osu tämän blogin keskeisimpään aihepiiriin, mutta tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin tiedeuutisoinnista. Useimmat tätä käsittelevät uutisjutut nimittäin sisältävät karkeita asiavirheitä.

Trilogian päätösosa: Landsat ja Salomonsaarten paluu

Ilmastonmuutoksen hävittämiä Salomonsaaria on tullut jo käsiteltyä parissa kirjoituksessa, mutta yksi täsmennys on vielä syytä tehdä: vuonna 2014 poistuneeksi väitetyt saaret ovat uudemmissa satelliittikuvissa edelleen paikallaan.

Faktabaari tarjoilee ilmastoluuloja

Tarkistelin keväällä 2015 erään Hesarin tiedeuutisen faktoja. Juttu koski Rahmstorfin ym. tutkimusta, jossa esitettiin ajatus Atlantin termohaliinikierron rajusta hidastumisesta. Suoria havaintoja sellaisesta ei ole. Otaksuma perustui yhteen ilmastomalliin.

HS poisti konditionaalit, muutti hypoteesin osoitetuksi faktaksi  ja lisäsi spekulaatioketjuun lähteessä esiintymättömiä väitteitä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Huomautin virheistä maaliskuun kirjoituksessani.

Kaksi viikkoa myöhemmin Faktabaari-blogi julkaisi aiheesta oman näkemyksensä ja päätyi kanssani vastakkaiseen johtopäätökseen: Hesarin väitteet olivatkin totta.

Ympäristöministeriön aivokapasiteetti kulutettu loppuun tänään

Ympäristöministeriö ja WWF tiedottavat: ”Tänään 13. elokuuta torstaina ihmiset ovat kuluttaneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat.”

Mihinkähän aikaan kantokyky tarkalleen ylittyi? Tiedolla voisi olla merkitystä meille eettisesti valveutuneille planeetan puollustajille. Kyseisellä kellonlyömällä voitaisiin pitää hiljainen hetki kynttilän valossa, niin tietoisuus lisääntyisi. Lähdin selvittämään asiaa.

Kyllönen: ilmastonmuutoksessa on kyse kylmyydestä

Peru death rate, crude (per 1,000 people)

Merja Kyllönen vaatii Kansan Uutisissa koko energiajärjestelmän uudistamista ja vallankumousta hinnasta välittämättä. Perusteluna on tunne uhkaavasta maailmanlopusta: ”Joskus asiat tietää, ja joskus ne todella tuntee.”

Liman ilmastobailuissa vieraillut Kyllönen tuntee, että Peru kärsii ilmastonmuutoksesta neljänneksi eniten kaikista maailman maista. Saadaanko kerrankin konkreettisia perusteluja, kun meppi on lennätetty tarkkailemaan tilannetta ihan paikan päälle?

Kyllösen mukaan ”muutokset näkyvät nopeimmin ruoantuotannossa”, mutta hänen kokemalleen ruokapulalle on vaikea löytää riippumatonta vahvistusta. YK:n mukaan aliravitsemuksesta kärsivien määrä on Perussa pudonnut alle puoleen kahden viime vuosikymmenen aikana.

Toisaalta maan taloustilastoja esittelevä sivusto väittää, että maataloustuotteiden vienti on samoihin aikoihin lisääntynyt vuosi vuodelta ja tulisi jatkossakin kasvamaan. Lukujen mukaan se on yli kaksinkertaistunut vuosina 2005-2011.