Trilogian päätösosa: Landsat ja Salomonsaarten paluu

Ilmastonmuutoksen hävittämiä Salomonsaaria on tullut jo käsiteltyä parissa kirjoituksessa, mutta yksi täsmennys on vielä syytä tehdä: vuonna 2014 poistuneeksi väitetyt saaret ovat uudemmissa satelliittikuvissa edelleen paikallaan.

Oheisessa 4.6.2015 otetussa kuvassa näkyy uponneeksi väitetty Kale-saari. Olen lisännyt Landsatin kuvaan saarten nimet:

kale1nTämä näyttää viimeistään vahvistavan, mitä moni jo ounasteli. Tutkimuksessa saariksi kutsutut riuttamuodostelmien osat ovat nousu- ja laskuvedestä, ENSO-vaihtelusta, tuulioloista ynnä muista kuvan ottohetken olosuhteista riippuen vaihtelevassa määrin pinnan ylä- ja alapuolella.

Kalen rantaviivaa on esitelty tutkimuksen kuvassa 2. Viimeinen tieto on vuodelta 2011, koska

Note: Kale Island was completely displaced by 2014.

Vastoin kuin moni tutkimuksen yksityiskohta, tämä ei jää uskon asiaksi, koska Landsat-satelliittikuvat ovat julkisesti saatavilla verkossa. Kerron tässä lyhyesti, kuinka näitä ilmastonmuutoksen hävittämiä saaria voi käydä ihailemassa.

  1. Mene osoitteeseen landsatlook.usgs.gov ja napsauta aloitusnappia.
  2. Kirjoita yläreunan paikkahakuun esimerkiksi: Kale Island, Solomon Islands (eräs ”kokonaan hävinneistä” saarista). Enterin painalluksella näkyviin tulee karttakuva, joka on keskitetty kyseisen luodon kohdalle.
  3. Naputa oikean reunan +-painikkeella maksimisuurennus.
  4. Valitse haettava aikaväli vasemmasta laatikosta: vuodet 2015-2016. Aikaväli kannattaa olla lyhyt, jotta päivämäärien valitseminen on jatkossa helpompaa.
  5. Informaation maksimoimiseksi ”Maximum Cloud Cover” -kohtaan kannattaa laittaa 100%, jotta kuvia ei karsita pilvipeitteen takia.
  6. Rastita sensoreista vain ylin (Landsat 8 OLI) ja napsauta nappia Show Images.
  7. Kuvien haun jälkeen kannattanee napsauttaa ”Active Image Only”, jotta ei vahingossakaan synny erehdyksiä kuvan päiväyksen suhteen.
  8. Liukusäätimellä voi nyt selata arkistosta löytyviä Landsat-kuvia päivämäärän mukaan. Huomaa, että nuolinappeja napsauttamalla kuvia voi jäädä välistä.
  9. Alin Image Transparency -säätö on pidettävä oikeanpuoleisessa ääriasennossa, ettei peruskartta sotke ajantasaista kuvaa.

Tällä hetkellä ensimmäinen näkyviin tuleva, tämän vuoden huhtikuun 19. päivän kuva osoittaa, että Kale on vielä pinnan yläpuolella. Pläräämällä kuvia taaksepäin huomaa, että pinnan yläpuolelle jäävä osuus vaihtelee paljon. Kun vuorovedetkin ovat metrin luokkaa (kuten edellisen jutun kommentoija huomautti), rantaviivan hitsautuminen paikoilleen olisikin perin yllättävää. Joissain kuvissa riutasta ei näy pinnan yläpuolella mitään, kuten siinä kuvassa, joka ESR:n tutkimukseen on päätetty valita.

Rantaviivan määrityksen metodologiaa kuvataan seuraavasti:

The vegetation edge of each island for each historical image was digitised and used as a long-term shoreline change proxy …

”Saarien” koko pitäisi siis määrittää kasvillisuuden rajasta, koska se ilmaisisi rantaviivan sijainnin pitkällä aikavälillä. Landsatin kuvien perusteella kasvillisuutta on näillä riutoilla paljon laajemmalla alalla kuin huipulla, joka on esimerkiksi Kale-saaresta näkyvissä vuoden 2011 kuvassa (kuva 2). Vaikuttaa epäselvältä, onko kasvillisuusrajassa tapahtunut puolessa vuosisadassa minkäänlaista muutosta.

Tässä kuvassa on ainakin kaksi paluun tehnyttä vuonna 2014 hävinneeksi väitettyä saarta, Rapita ja Kakatina:

hetaheta3n
Tutkimus ei mainitse, oliko kuvamateriaalia vuoden 1947 osalta käytössä useammalta kuukaudelta tai päivältä. Keskeisintä mittausaineistoa eli näitä historiallisia kuvia ei tutkimuksessa näytetä ainuttakaan, lukuunottamatta liitteestä löytynyttä yhtä osittaista Nuantambun saaren kuvaa. Se on n. sadan kilometrin päässä ”hävinneistä” saarista.

Kuten näkyy, yksittäisten kuvien perusteella on vaikea tehdä johtopäätöksiä rantaviivan pitkän aikavälin kehityksestä alueella, jossa pinnan taso vaihtelee luontaisesti rajusti. Eri olosuhteissa otetuilla ilmakuvilla voi yhtä uskottavasti todistaa kyseisten luotojen pinta-alan olevan kasvussa, mikä muun tutkimuksen valossa voikin olla lähempänä totuutta.

Tutkimuksen pääkirjoittaja on jälkikäteen torunut mediaa ylitulkinnasta. The Guardianin haastattelussa hänen pääpointtinsa on, että lehdistö sekoitti perusteettomasti merenpinnan nousun ja ilmastonmuutokseen.

Tästä voi päätellä, että Dr. Albertkin on hyvin tietoinen mistä on kyse: kuvista ilmenevät näennäiset muutokset rantaviivassa liittynevät pääasiassa lyhyen aikavälin suuriin olosuhteiden vaihteluihin. Niiden taustalta on vaikea erottaa pitkän ajan millimetriluokan trendiä, josta osan on oletettu johtuvan ilmastonmuutoksesta. Kieltämättä nousuvettäkin voi nimittää merenpinnan nousuksi.

Mediaa voi kyllä syyttää siitä apinan raivosta, jolla kaikki tiedon- ja luulonmuruset ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista viedään paisutellen otsikoihin ilman mitään lähdekritiikkiä. Tässä tapauksessa on kuitenkin todettava, että se tuntuu olleen tutkimuksen kirjoittajan tarkoituskin.

Itse artikkeli on täynnä tavanomaista retoriikka tulevaisuuden uhkakuvineen. Tulosten implikoitu yhteys ilmastonmuutokseen väännetään jotakuinkin rautalangasta, vaikka koukeroisista lauseista tarkkaan lukien voikin huomata, ettei konkreettisia falsifioitavia väitteitä ole haluttu tehdä.

Selvin yhtäläisyysmerkki kuitenkin vedetään tutkimuksen kanssa julkaistussa blogitekstissä, jota Guardianin haastattelussa luonnehditaan lähinnä mielipidekirjoituksen mieleen tuovalla termillä ”comment piece”.

Blogissaan Albert väittää suoraviivaisesti, että hänen tutkimuksensa olisi ensimmäinen tieteellinen todiste, joka vahvistaa ilmastonmuutoksen dramaattiset vaikutukset rannikoihin ja niiden asukkaisiin:

This is the first scientific evidence, published in Environmental Research Letters, that confirms the numerous anecdotal accounts from across the Pacific of the dramatic impacts of climate change on coastlines and people.

Tutkija on varmistanut ylilyövät otsikot ja maailmanlaajuisen medianäkyvyyden julkaisemalla hillittömimmät liioittelut mielipidekirjoituksen luontoisessa blogissa; ilmeisesti ihan kaikki huuhaa ei ole mennyt läpi ERL:n vertaisarvioinnissa.

Vaikka media pyrkisi tasapuolisuuteen, on näköjään jo mahdotonta erottaa, mikä osa tutkijan väitteistä on tieteellisesti perusteltua ja mikä ideologisesti sävytettyä mielipidekirjoitusta. Muiden muassa CO2-raportti ja Ilmastotiedon porukka ovat viitanneet kyseisen The Conversation -blogin juttuihin ”tutkimuksina” – tietysti edes mainitsematta lähdettä tai sen luonnetta.

Albert toteaa Guardianin haastattelun lopuksi, että onneksi virheelliset väitteet (jotka hän itse pani alulle) ainakin lisäävät ihmisten tietoisuutta ilmastonmuutoksesta. Hän kertoo uskovansa lujasti, että siitä tulee ongelma näille saarille vuosisadan jälkipuoliskolla.

I understand why these more dramatic titles are used and it does help bring attention to the issue that I firmly believe will become a major issue for the islands in the second half if this century from climate change.

 

Mainokset

4 kommenttia artikkeliin ”Trilogian päätösosa: Landsat ja Salomonsaarten paluu

  1. http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/luonnovarat/tutkimus-todisti-karmaisevan-esimerkin-tulevasta-meri-nielaisi-5-kokonaista-saarta-6549100

    Tutkimus todisti karmaisevan esimerkin tulevasta – Meri nielaisi 5 kokonaista saarta

    Viisi Salomonsaarten Reef-saarten saariryhmään kuulunutta saarta on jäänyt kokonaan veden alle, uutisoi Scientific American.

    Reef-saarten saariryhmä? Ei sellaista ole. Suomeksi niitä on kai kutsuttu sanalla ”riutta”. Muutenkin kunniamaininnan arvoinen suoritus tämä T&T:n juttu.

  2. http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ilmastonmuutos-nostaa-meren-pintaa-kokonaisia-saaria-pyyhkiytynyt-kartalta-tyynella-valtamerella/5884836
    MTV:

    Ilmastonmuutos nostaa meren pintaa – viisi saarta pyyhkiytyi kartalta Tyynellä valtamerellä

    Otsikko on kai kuvakieltä, mutta tarkkaan ottaen tällaisia luotoja ei ole useimpiin karttoihin merkittykään. Sentyyppisistä kartoista, joihin ne on merkitty, ne löytyvät varmasti jatkossakin. Mitään konkreettista muutosta kun ei näy tapahtuneen. MTV:nkin juttu pohjautuu The Guardianiin, joka on jo perunut puheitaan. Turha kuitenkaan odotella, että suomalaismediat oikoisivat väitteitään…

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s