Kyllönen: ilmastonmuutoksessa on kyse kylmyydestä

Peru death rate, crude (per 1,000 people)

Peru death rate, crude (per 1,000 people)

Merja Kyllönen vaatii Kansan Uutisissa koko energiajärjestelmän uudistamista ja vallankumousta hinnasta välittämättä. Perusteluna on tunne uhkaavasta maailmanlopusta: ”Joskus asiat tietää, ja joskus ne todella tuntee.”

Liman ilmastobailuissa vieraillut Kyllönen tuntee, että Peru kärsii ilmastonmuutoksesta neljänneksi eniten kaikista maailman maista. Saadaanko kerrankin konkreettisia perusteluja, kun meppi on lennätetty tarkkailemaan tilannetta ihan paikan päälle?

Kyllösen mukaan ”muutokset näkyvät nopeimmin ruoantuotannossa”, mutta hänen kokemalleen ruokapulalle on vaikea löytää riippumatonta vahvistusta. YK:n mukaan aliravitsemuksesta kärsivien määrä on Perussa pudonnut alle puoleen kahden viime vuosikymmenen aikana.

Toisaalta maan taloustilastoja esittelevä sivusto väittää, että maataloustuotteiden vienti on samoihin aikoihin lisääntynyt vuosi vuodelta ja tulisi jatkossakin kasvamaan. Lukujen mukaan se on yli kaksinkertaistunut vuosina 2005-2011.

Perun lämpötilakehitys näyttäisi lähihistorian osalta ohittaneen huippunsa viime vuosisadan loppupuolella, jos Berkeleyn analyysiin on uskominen. Sen jälkeen on ollut tasaista, ellei jopa hivenen viilenevää.

Meppikin onkin jo tainnut kuulla lämpenemisen pysähtymisestä, koska hänen mielestään ilmastonmuutoksessa on kyse kylmyydestä. Lämpeneminen ei enää mahdu kuvaukseen ollenkaan:

Limassa oli vaikea olla oivaltamatta, että ilmastonmuutoksessa ei ole kyse kilpailukyvystä, vaan kuivuudesta, nälänhädästä, tulvista, kylmyydestä, puhtaasta juomavedestä ja syömäkelpoisesta ravinnosta.

Jos Peru kärsii parhaillaan neljänneksi pahiten maailmassa ilmastokatastrofista, tuosta ihmiskunnan suurimmasta uhasta, niin kai sen humanitäärisen kriisin pitäisi jossain näkyä. Kuolleisuustilastojen kehitys varmaan ainakin näyttää lätkämailalta?

Maailmanpankin tietojen mukaan kuolleisuus oli Perussa liki 20 henkeä tuhatta kohti vuonna 1960. Viime vuosikymmeneen mennessä se on laskenut noin neljännekseen. Samalla kun BEST-datassa lämpötilan hienoinen nousu on tasaantunut, kuolleisuuden lasku on pysähtynyt.

Ilmastonmuutos koettelee Kyllösen mukaan jopa 65:tä prosenttia Perun ”alueista”. Lähdettä tällekään fiilikselle ei esitetä, enkä onnistunut jäljittämään sloganin syntytarinaa hakukoneella.

Lähimmäksi osuvat ”eri tutkimuksista” peräisin olevat väitteet, että Peru olisi kolmanneksi (ei neljänneksi) ”haavoittuvin” ja 65% sosiaalisista konflikteista liittyisi ”ympäristöongelmiin”.

Mutta tunnepohjaisen ilmastokatastrofin tiimellyksessä tällä ei taida olla väliä yhtään sen enempää kuin lämpötilan, kuolleisuuden tai ruoantuotannon kehitykselläkään.  Prosenttilukujen funktio on sama kuin L’Oréalin kosmetiikkamainoksessa.

Kukaan ei tietenkään voi sanoa, olisiko Peru juuri kolmanneksi, neljänneksi vai sadanneksi pahimmassa asemassa tulevaisuuden oletetun lämpenemisen suhteen. Alueelliset mallinnukset ovat globaaliakin epävarmempia.

Mainosväitteitä sentään valvotaan ja ainakin pahimpiin ylilyönteihin puututaan. Mutta kuka valvoisi ilmastoväitteitä, kun valtionhallintokin peräänkuuluttaa vain kärjistämistä?

Advertisements

3 kommenttia artikkeliin ”Kyllönen: ilmastonmuutoksessa on kyse kylmyydestä

  1. Kiitos asiaan paneutuvista jutuistasi. Niitä on todella ilo lukea. Ja lähteet ja kaikki.

    Ao. Merja Kyllönen juttua olen pikkuisen kommentoinut sen linkaamasi Kansan Uutisten jutun perään keskusteluun. Tunnen itse tiettyä ’perinnerakkautta’ vasemmistoa kohtaan, vaikka en oikeastaan aikoihin ole tiennyt miksi. Mutta toisaalta en ole vielä löytänyt mitään parempaakaan.

  2. Merja Kyllönen loisti tietämyksellään jouluussa Ylen Brysselin kone-ohjelmassa.

    Kyllösen mukaan merenpinta on noussut kymmenessä vuodessa 10 senttimetriä. Tälläinen viisaus lyö ihmisen ällikällä, koska Helsingissä ja Haminassa merenpinta on laskenut sitten 1930-luvun. Koko maailman mittakaavassa merenpinta on noussut viime 100 vuotta keskimäärin 1,7 millimetriä vuodessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s