Tutkijat: puheet ilmastopakolaisuudesta totuudenjälkeistä politiikkaa

HS uutisoi torstaina, että USAn päätös vetäytyä Pariisin sopimuksesta on ”ennen kaikkea … suuri imagotappio”. Siinä taisi tulla sanottua ääneen jotain, mikä on ilmastopolitiikan farssia seuranneille ollut selvää jo kauan. Sopimus ei tainnutkaan olla viimeinen mahdollisuus pelastaa elämä maapallolla. Panoksena ei ollutkaan sivilisaation tulevaisuus, vaan ennen kaikkea imago.

Ympäristöministeriön aivokapasiteetti kulutettu loppuun tänään

Ympäristöministeriö ja WWF tiedottavat: ”Tänään 13. elokuuta torstaina ihmiset ovat kuluttaneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat.”

Mihinkähän aikaan kantokyky tarkalleen ylittyi? Tiedolla voisi olla merkitystä meille eettisesti valveutuneille planeetan puollustajille. Kyseisellä kellonlyömällä voitaisiin pitää hiljainen hetki kynttilän valossa, niin tietoisuus lisääntyisi. Lähdin selvittämään asiaa.

Vain yksi valtio maailmassa rahoittaa Carteretin ”ilmastopakolaisia”

Suomen delegaatio saapuu Bougainvilleen marraskuussa 2014

Tiesitkö rahoittavasi Carteret-saarten kuvitteellisia ilmastopakolaisia? En minäkään, kunnes australialaisesta Maan ystävien julkaisusta luin. Vain yksi valtio maailmassa laittaa rahaa Tulele Peisa -järjestön ikuisuusprojektiin ja se valtio on mikäpä muukaan kuin Suomi.

The only governmental support has been via the Finnish Embassy in Canberra.  No funds from a grant designated by the Papua New Guinea government in 2007 for resettlement purposes under the auspices of the Autonomous Bougainville Government have been made available to Tulele Peisa as yet.

Joukkomuuttoa Cartereteilta naapurisaarelle on puuhattu jo ainakin kolme vuosikymmentä. Huolimatta väsymättömästä ilmastokokousten kiertämisestä ja varojen keruusta montakaan henkeä ei ole vielä saatu siirrettyä kolmen tunnin venematkan päähän Bougainvilleen.

Kyllönen: ilmastonmuutoksessa on kyse kylmyydestä

Peru death rate, crude (per 1,000 people)

Merja Kyllönen vaatii Kansan Uutisissa koko energiajärjestelmän uudistamista ja vallankumousta hinnasta välittämättä. Perusteluna on tunne uhkaavasta maailmanlopusta: ”Joskus asiat tietää, ja joskus ne todella tuntee.”

Liman ilmastobailuissa vieraillut Kyllönen tuntee, että Peru kärsii ilmastonmuutoksesta neljänneksi eniten kaikista maailman maista. Saadaanko kerrankin konkreettisia perusteluja, kun meppi on lennätetty tarkkailemaan tilannetta ihan paikan päälle?

Kyllösen mukaan ”muutokset näkyvät nopeimmin ruoantuotannossa”, mutta hänen kokemalleen ruokapulalle on vaikea löytää riippumatonta vahvistusta. YK:n mukaan aliravitsemuksesta kärsivien määrä on Perussa pudonnut alle puoleen kahden viime vuosikymmenen aikana.

Toisaalta maan taloustilastoja esittelevä sivusto väittää, että maataloustuotteiden vienti on samoihin aikoihin lisääntynyt vuosi vuodelta ja tulisi jatkossakin kasvamaan. Lukujen mukaan se on yli kaksinkertaistunut vuosina 2005-2011.

HINKU-hankkeen ilmastovaikutukset: ehkä jopa 0.0000001°C?

Harhauduin taannoin HINKU-foorumille. Verkkosivu liittyy Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeeseen, jonka puitteissa on kuuden vuoden ajan ”hillitty ilmastonmuutosta” kuntalähtöisesti.

HINKU-foorumilla vierailu tuntuu ulkopuoliselle melkein samalta kuin ufo-kontaktihenkilöiden keskustelupalstat. Asialle omistautuneella yhteisöllä on oma terminologiansa, joka jo sinänsä kuulostaa arkijärjelle vieraalta: ilmastoteko, ilmastopaino, esimerkillinen päästövähentäjä, ilmastovaikutukset.

Jäin miettimään viimeksi mainittua termiä. Onko esimerkiksi HINKU-hankkeella jonkinlainen ilmastovaikutus ja miten se määritettäisiin? Montako celsiusastetta tai sademäärän millimetriä on saatu ilmastoa korjattua?

Hesarin epidemia ei laannu

Journalistiikan vierailijaprofessori Elina Grundström kirjoittaa Helsingin sanomissa:

Nykyään ajatellaan, että taikausko on historiaa ja maailma edistyy vääjäämättä. Sivistystason, sananvapauden ja ympäristötietoisuuden kuvitellaan lisääntyvän vuosi vuodelta. Todellisuudessa rationaalinen, tieteelliseen tietoon perustuva maailmankuva on helposti särkyvä rakennelma. Hiljattain on näkynyt merkkejä sen murenemisesta.

Kielitoimiston sanakirjan mukaan maailmankuva tarkoittaa samaa kuin maailmankatsomus, siis yksilön tapaa jäsentää maailma. Grundström tuntuu ymmärtävän käsitteellä jotain muuta (ellei sitten tilitä oman maailmankuvansa murentumista). Ajatuksena on jonkinlainen yhteiskunnan kollektiivinen maailmankuva, johon kuuluu sivistystaso, sananvapaus ja ympäristötietoisuus.

Koko lähtökohta vaikuttaa humpuukilta. On vähän vaikea uskoa, että Grundström pystyisi määrittämään tällaisen globaalin (tai Suomen) maailmankuvan ja tulkita siinä tapahtuvia pieniä muutoksia. Useimmille taitaa tuottaa vaikeuksia muodostaa objektiivista kokonaiskuvaa edes omasta maailmankatsomuksestaan. Mutta jatkamme, saamme kenties elää.

Yhtenä esimerkkinä yleisestä maailmankuvan murentumisesta Grundström mainitsee rokotukset:

Tammikuussa Suomessa koettiin ensimmäinen tuhkarokkoepidemia, joka oli seurausta siitä, että vanhemmat olivat jättäneet lapsiaan rokottamatta.

Tarina on hyvä, mutta valitettavasti (journalismin tason kannalta) täyttä palturia.