Ilmastonmuutoksen himmeät polttopisteet

precipitationYlen uutistoimittaja tuskaili hiljattain radiossa, kuinka vaikeaa on ”saada viestiä ilmastonmuutoksesta perille”. En tiedä muista, mutta kun minä avaan uutismedian, haluaisin vastaanottaa objektiivista tietoa – en niinkään toimittajan miettimiä yhteiskunnallisia ”viestejä”, jotka yritetään saada minulle ”perille”.

Onkohan tällainen ajatus toimittajille ihan vieras? Mielestäni varsinkaan Yleisradion uutisten tehtävä ei ole harjoittaa ideologista mielipidevaikuttamista.

Vaikka uutisoinnin älylliselle rehellisyydelle ei voi nostaa hattua, määrätietoisuus ja ahkeruus ansaitsevat tunnustuksen. Pari viikkoa sitten Ylen uutissivuille ilmestyi taas uusi tutkielma, jolla yritetään viestiä ilmasto-ongelman todellisuutta ja vakavuutta.

Jutun otsikko on ”7 polttopistettä – Näillä alueilla ilmastonmuutos on voimakkainta: Huippuvuoret, Välimeri, suurkaupungit…”. Lähemmän tarkastelun jälkeen pelkään pahoin, että viesti ei tälläkään kertaa mene perille, ainakaan yhtään lähdekriittisemmälle yleisölle. Alla muutamia lainauksia ja kommentteja.

 

 

”1. Välimeren alue kuivuu”

Muutos näkyy jo nyt, sillä varsinkin Välimeren itäisessä osassa sademäärät ovat kutistuneet ja ankarat hellejaksot yleistyneet.

Geophysical Research Lettersin uusi tutkimus kertoo, että itäisen Välimeren tilanne on jatkumoa jo keskiajalla alkaneelle kuivumiskehitykselle. Teollisuuden päästöt eivät selvästikään olleet muutoksen alullepanija.

CO2:n roolia alueen vesitilanteessa on aiemmin perusteltu ilmastomalleilla. Tutkimuksen mukaan mallit eivät kuitenkaan kykene toistamaan kyseistä pitkän aikavälin trendiä. Simulaatioihin on vaikea luottaa varsinkaan asiassa, jossa ne ovat todistetusti väärässä.

Readingin yliopisto:

They discovered that the Middle East has experienced a long-term trend towards drier conditions, unseen by climate models and tree ring records, which began at the latest around 940AD. Comparing the data from the stalagmite with that produced by simulations showed they did not match, suggesting the climate models currently used to predict droughts may be producing inaccurate results.

IPCC:n uusimman raportin mukaan luonnollinen vaihtelu kuivuuksien esiintymisessä on siinä määrin suurta, että luottamus ilmastonmuutoksen vaikutuksen havaitsemiseen on alhainen (”low confidence”; AR5 wg1 10.6.1.3).

CO2:n syyttäminen Välimeren kuivuusjaksosta vaikuttaa tämän perusteella opportunistiselta. Alueelta löytyy myös toisensuuntaisia trendejä, maapallon muista osista puhumattakaan, joten sopivalla valikoinnilla voitaisiin päätyä myös vastakkaiseen johtopäätökseen.

 

 

”2. Merenpinta nousee ja maaperä suolaantuu – esimerkkinä Bangladesh”

Artikkelin mukaan Bangladesh on peräti ”ääriesimerkki merenpinnan nousun kehitysmaalle aiheuttamista ongelmista”. Niistä tärkeimmäksi muodostuisi riisinviljelyn estyminen merenpinnan nousun ja hirmumyrskyjen vuoksi.

Mittausten mukaan merenpinta kieltämättä nousee osassa Bangladeshin rannikkoa. Paikoin merenpinnan raportoidaan laskevan, kuten Suomessakin. Satelliittitutkimusten perusteella viime vuosikymmenten nettomuutos maan rannikkojen pinta-alassa on plusmerkkinen. Myrskyt ovat samalla vähentyneet.

Ingressi antaa ymmärtää, että kuvaillut tragediat toteutuisivat parhaillaan. Bangladeshin tilastokeskuksen tiedoista onneksi kuitenkin nähdään, että pahimmalta katastrofilta on vielä vältytty; maan riisintuotanto on liki triplaantunut 1970-luvusta.

Tässä kuussa julkaistu tutkimus ennakoi, että riisinviljely tulee jatkossakin säilymään varteenotettavana elinkeinona Bangladeshissa, jopa pessimististen ilmastoskenaarioden toteutuessa. Maaperän suolaantuminen kompensoituisi ilmastonmuutoksen myönteisillä vaikutuksilla.

bangladesh-rice

 

 

”3. Maatalous kituu – eteläinen Afrikka”

Tällä hetkellä eteläistä Afrikkaa koettelee raju kuivuus. Miljoonat ihmiset eivät ole saaneet sadetta yli vuoteen ja ovat siksi ulkomaisen ruoka-avun varassa.

Paikallisella medialla on aiheen käsittelyssä erilaisia painotuksia. Sikäläisten uutisten mukaan eteläinen Afrikka suorastaan hukkuu maissiin runsaiden sateiden takia. Viljan tuotannossa lyödään kaikkien aikojen ennätyksiä.

Ylen jutussa nostettiin maailmanlopun esimerkkivaltioksi Malawi. Eräs viimevuotinen tutkimus ennusti, että Malawin maissintuotanto hyötyisi lähiaikoina ilmastonmuutoksesta. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa ilmastomallit taas ennustivat Malawin sademäärän lisääntyvän lähiaikoina (ks. alun kuva, Malawi on alemman järven kohdilla).

Jos luonnollinen vaihtelu on mahdoton ajatus, niin näistä tutkimuksista päätellen Malawin hetkellisen kuivuuden on täytynyt johtua liian pienistä ilmastopäästöistä.

malawi-maize

 

 

”4. Napa-alueen jää sulaa – Huippuvuoret”

Haastateltuun Kim Holméniin voi aina luottaa, jos haluaa sensaatiomaisia ilmastoväitteitä. Niin nytkin:

Holménin mukaan vuono, joka aiemmin oli talvisin metrisessä jäässä, ei jäädy enää.

Faktuaalinen tarkkuus jättää taas toivomisen varaa. Lähteenä toimineesta The Guardianin artikkelista selviää, että Holmén puhuu Ny-Ålesundin tutkimusaseman sijaintipaikasta, Kongsfjorden-vuonosta. CIA:n raportti vuodelta 1950 toteaa, että se on ”usein” jäätön läpi vuoden.

cia-kongsfjorden

Vuonon jäätilanteen tutkiminen on Holménin elämäntyö. Hän ei voi olla tietämätön siitä, että ympärivuotinen jäättömyys on kuulunut normaaliin päiväjärjestykseen ainakin yli puoli vuosisataa. Kuitenkin esitetään, että kyse olisi uudesta ja pelottavasta muutoksesta. Tällainen motivoituneisuus Norjan polaarisen instituutin johtajalta on huolestuttavaa.

Eskaloituminen vain nopeutuu:

– Meriveden keskilämpötila on minun aikanani noussut kymmenen astetta ja enemmänkin. Näemme lämpötilojen nousevan, lumen sulavan aikaisemmin, uusia kalalajeja. Näemme isoja, odottamattomia muutoksia.

Sittemmin Holmén on peruutellut sanomisiaan. Facebook-päivityksessään hän väittää, että häntä on ”joissain kohti” siteerattu väärin. Meriveden keskilämpötila ei olekaan noussut kymmentä astetta. Kyse olisikin ilman lämpötilasta ”talvella”.

Guardianin jutussa luetellaan tämän vuoden yksittäisten kuukausien lämpötiloja. Säähavaintojen ilmastollinen relevanssi jää epäselväksi. Jossain päin kesä on kuulemma ollut myös tavanomaista kylmempi.

Jos Huippuvuorten säätilassa on oikeastikin jotakin huolenaihetta, sikäläinen asiantuntija tekee yhteisölleen melkoisen karhunpalveluksen esittämällä epämääräisiä, liioiteltuja ja osin kokonaan paikkaansa pitämättömiä väitteitä.

 

 

”5. Sademetsä häviää – Brasilia”

– Kun kuiva kausi kestää yli neljä kuukautta ja metsistä yli 40 prosenttia on hakattu, ei ole enää paluuta. Puut kuolevat vähitellen ja 50 vuoden kuluttua seurauksena on savanni, Nobre kertoo.

Ilmastonmuutos ei hakkaa metsiä. Ihmiset hakkaavat metsiä. Metsiä voi suojella lopettamalla niiden hakkaamisen. ”Päästövähennykset” ovat metsille luultavasti jopa haitallisia.

 

 

”6. Myrskyt voimistuvat – Itä-Aasian rannikkovaltiot”

Filippiinien hallituksen tilastot osoittavat, että pienempien taifuunien määrä on hieman laskenut. Samaan aikaan voimakkaampien määrä kasvaa. Tämä saattaa johtua meriveden lämpenemisestä.

Filippiinien tilastoidun säähistorian kymmenestä voimakkaimmasta myrskystä viisi on tullut kahdeksan viime vuoden aikana.

Nature Communicationsin tutkimuksessa todetaan, että alueen taifuuneissa havaittujen muutosten nettovaikutus on tuhovoiman vähentyminen yli kolmanneksella viimeisen vuosikymmenen aikana. Hienoinen voimistuminen jää varjoon, kun taifuunit käyvät selvästi harvinaisemmiksi.

Ihmishenkiä säästävä kehityskulku esitetään Ylen jutussa näennäisen tieteellisesti, tilastoihin vedoten, hälyttävänä ja vaarallisena ilmiönä.

Tutkijat odottavat myrskytuhojen lievenemisen edelleen jatkuvan CO2-tason nousun myötä. Vuosisadan lopun mallinnuksessa taifuunien intensiteetti nousisi 4,8%, mutta esiintyvyys laskisi 25,7%. Mikäli ilmastomalleihin on uskominen, niin tässäkin tapauksessa päästövähennykset vain haittaavat positiivista kehitystä.

 

 

”7. Suurkaupungit etulinjassa hyvässä ja pahassa”

Suurkaupungit voidaan nostaa ilmastonmuutoksen polttopisteeksi siksi, että ihmisen tuottamista ilmastopäästöistä suurin osa on peräisin kaupungeista.

Aiemmissa esimerkeissä jäi avoimeksi, olisiko ”ilmastopäästöistä” olennaista haittaa vai jopa hyötyä.

 

 

Yhteenveto

Antropogeenisen ilmastonmuutoksen haittavaikutusten löytäminen näyttää olevan edelleen haasteellista. Todellisuus on monessa tapauksessa tarua monimutkaisempaa. Kahdessa mainitussa ”polttopisteessä” ei kuvata ilmastonmuutoksen seurauksia vaan sen oletettuja syitä. Lopuissa esimerkeissä kyse on pääasiassa todentumattomista uhkakuvista, myönteisistä muutoksista, virheellisistä tiedoista ja luonnollisesta vaihtelusta.

 

Päivitys 24.7.2017: lisätty kappale uudesta Bangladesh-tutkimuksesta.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s