Ilmastomallien virheet atomipommeilla mitattuna

energybalanceIlmastotiedotuspiireissä uudeksi energian yksiköksi on otettu Hiroshiman atomipommi. Tämän tieteellisen läpimurron takana on australialaisen sarjakuvapiirtäjän perustama Skeptical Science -blogi, johon mm. Vihreiden kansanedustajat viittaavat tieteellisenä auktoriteettina.

Maapallon oletetaan kasvihuonepäästöjen vuoksi keräävän lämpöä noin neljä atomipommia sekunnissa, vanhan merkintätavan mukaan 0,5 W/m2. Tämä päätelty (ei mitattu) energiataseen epätasapaino on koko ilmastonmuutoksen alku ja juuri.

Monesti kuulee, että GCM-malleihin on yksinkertaisesti ohjelmoitu sisään fysiikan lait ja katastrofiennusteet tulevat yksiselitteisesti ulos niiden tuloksena. Harvemmin kvantifioidaan epävarmuuksia. Yritän tässä havainnollistaa niitä ilmastotiedottajienkin ymmärtämän mittayksikön avulla.

Tiesitkö, että uusien ilmastomallien mukaan esiteollisena aikana vallitsi energiataseen epätasapaino, joka vastaa kymmeniä Hiroshiman atomipommeja sekunnissa – moninkertaisesti se epätasapaino, joka oletetaan edellisen lämpenemisen syyksi? Löysin tiedon Journal of Geophysical Research: Atmospheres -julkaisusta (Forster ym. 2013, kuva 1) ja taas kerran piti hieraista silmiä.

Lue loppuun

Mainokset

MT: maapallon lämpeneminen aiheuttaa kylmyyttä

Maaseudun Tulevaisuus eilen:

Eteläisessä Euroopassa maapallon lämpeneminen aiheuttaa lisääntyvää kuivuutta ja lämpöpiikkejä, pohjoisessa märkyyttä ja kylmyyttä etenkin kylvöaikaan.

Nyt se on siis virallista: maapallon lämpeneminen aiheuttaa kylmyyttä myös meillä Suomessa. Luin tämän moneen kertaan, mutta niinhän siinä yksiselitteisesti sanotaan: ”maapallon lämpeneminen aiheuttaa … pohjoisessa … kylmyyttä etenkin kylvöaikaan.” Loppuosan tarkennus tarkoittaa, että lämpeneminen aiheuttaa kylmyyttä ympäri vuoden, mutta erityisesti kylvöaikaan. Vai voiko tämän ymmärtää jotenkin muuten?

Lue loppuun

Ilmastomallit paljastavat: 1900-luku oli pikkujääkauttakin kylmempi

Ilmastomallit ovat luotettavia, koska ne perustuvat puhtaasti fysiikan lakeihin, kerrotaan. Ne pystyvät simuloimaan kohtuullisen tarkasti 1900-luvun ilmastollisen kehityksen. IPCC:n uusimman raportin tarkastelussa mallit ovat, jos edes mahdollista, entisestäänkin tarkentuneet.

Raportin viime hetken muutokset ovatkin herättäneet pienoista hämmennystä. Yhteenvedon luonnosten kuva mallinnetun ja havaitun lämpötilan vertailusta vaihtui toisenlaiseen, jossa ristiriita oli hävinnyt ja mallit olivatkin suunnilleen oikeassa.

Muutosta on selitetty mm. sillä, että lopullisessa versiossa on käytetty erilaista vertailujaksoa. Simuloidut lämpötilakehitykset esitetään anomalioina eli poikkeamina jonkin aikajakson keskiarvosta. Erilaisen jakson valinta siirtää käyriä pystysuunnassa.

Ilmastotiede osoitti taas ainutlaatuisuutensa. Simuloidun ja todellisen lämpötilakehityksen vertailu muuttui ratkaisevasti, kun joku jossain teki harkinnan ja päätti esittää käyrät toisella tavalla.

Lue loppuun