Ilmastoveivi harhauttaa omaan maaliin

kyrillisetTörmäsin jossain, en muista missä, Ilmastoveivi 2019 -nimiseen kampanjaan. Siinä kerätään allekirjoituksia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Pöhinä on mittaushistorian korkein. Allekirjoituksia on jo 20 000 ja mukana on lukemattomia yhdistyksiä ja yrityksiä. Kaikki alkoi yksittäisen nuoren tomeran opiskelijan sisukkuudesta. Näin kertovat ainakin HS, Yle, Iltalehti ja Vihreä Lanka.

Hieno tarina, melkein kuin varttuneempi Suomi-versio Greta Thunbergista. Viime aikoina on herännyt epäilyjä, että Gretan kampanja ei ole ihan sitä, miltä aluksi näytti; toimintaa ohjailemassa olisivat hänen ilmastokirjaa myyvät vanhempansa ja PR-firma. Miten on laita Ilmastoveivin kanssa?

Kampanjan Instagram-tili listaa tukijoinaan yli 50 järjestöä, julkisuuden henkilöä, tubettajaa, bloggaria ym., huipentuen tasavallan presidenttiin. Kaikki näyttää olevan ammattitaitoisesti toteutettua ja viimeisen päälle hiottua. Musiikkia, grafiikkaa, animaatiota. Kohdennettua, maksettua Facebook-mainontaa. Julkaisutilaisuudessa Sinisessä Salissa esitettiin elokuva-ammattilaisten tuottama lyhytelokuva, jossa esiintyy Salkkareista tuttu (kaiketi niille, jotka katsovat) Olli Riipinen. Paneelikeskusteluun osallistui huipputason poliitikkoja.

Voiko tavallinen opiskelija tosiaan ex tempore, muutamassa viikossa, polkaista käyntiin tämän mittaluokan hankkeen keräämällä ympärilleen vapaaehtoisena työskenteleviä ammattilaisia? Ajatus on voimaannuttava, mutta onko se faktuaalinen? Kysymys alkoi sen verran kiinnostaa, että aloin selvitellä kampanjan taustoja lähinnä sosiaalisen median kautta.

Screenshot from 2019-02-13 13-58-51

Jäljittämällä kampanjan syntyhistoriaa muodostuu kuva, joka ei täysin vastaa mediassa esitettyä tarinaa yhden nuoren aktivistin aloittamasta kansanliikkeestä.

Ensimmäiseksi huomio kiinnittyy siihen, että moni kampanjan ydintiimistä, perustaja mukaanlukien, on lanseerauksen aikoihin työskennellyt Demos Helsinki Oy:n palveluksessa. ”Ilmastonmuutoksen hillitseminen” on konsulttifirmalle keskeinen fokus. Kevään ”ilmastovaaleja” peräänkuuluttava yritys (tai siihen kytkeytynyt yhdistys) on aiemmin toteuttanut mm. Suomen suurimmaksi mainitun ilmastokampanjan, Ilmastotalkoot.

Ilmastotalkoiden laskennalliseksi hinnaksi on arvioitu nelisen miljoonaa euroa. Yhteistyössä oli mukana yrityksiä, jotka hakevat toiminnasta imago- ja taloudellista hyötyä.

Perustaja Laura Kolehmaisen mukaan Ilmastoveivi 2019:stä on tulossa vielä suurempi, Suomen suurin ilmastokampanja.

Sosiaalisesta mediasta selviää, että Ilmastoveivin organisaatiossa keskeisissä tehtävissä toimivat ainakin seuraavat demoslaiset:

  • Laura Kolehmainen, perustaja
  • Kati Systä, kampanjapäällikkö
  • Sofia Rahikainen, finanssitiimin vetäjä
  • Sonja Nielsen, viestintätiimin vetäjä
  • Liisa Kolehmainen
  • Riikka Ilmonen, julkkarin juonto
  • Johannes Anttila, julkkarin juonto

Ihanko sattumalta monet maan suurimmaksi tähtäävän ilmastokampanjan ydintiimistä työskentelevät firmassa, joka toteutti maan tähän asti suurimman ilmastokampanjan?

Eräs mielenkiintoinen johtolanka löytyy seuratessa kampanja-aktiivien kirjoittelua loka-marraskuussa 2018, pari kuukautta ennen Ilmastoveivin julkistamista. Yksi heistä, Miemo Penttinen, on aidolta, kovan linjan ilmastoaktivistilta vaikuttava valokuvaaja ja web-koodari. Hän kertoo hätkähtäneensä IPCC:n SR15-raportin julkaisua koskevaa uutisointia lokakuun alussa. Miemo koki, että yksilön valinnat eivät enää riitä, vaan tarvitaan painostusta poliittisia päättäjiä kohtaan. Tämä voitaisiin toteuttaa kampanjalla, jossa kerättäisiin nettisivuston kautta allekirjoituksia.

Lokakuun alussa Penttinen, hyvin verkostoitunut uusmedia-ammattilainen, avaa Facebookissa asiaa koskevan keskustelun. Varsin nopeassa tahdissa hän ideoi kampanjan, avaa sille verkkosivuston ja some-tilit, ja kutsuu tuntemiaan vaikuttajia brainstormaamaan projektin jatkokehityksestä (huom. näistä ja seuraavista linkeistä voi tarkistaa kyseiset puheenvuorot; ne eivät välttämättä toimi, jollet ole kirjautunut Facebookiin).

Penttisen ideoima kampanja on nimeltään ”Act Now, Idiots”. Siihen liittyvä sivusto löytyy osoitteesta https://actnowidiots.org .

mahtavaa,upeeta

Penttinen kutsuu keskusteluun yhteistyökumppaneitaan, mukaan lukien Demos Helsingin perustajan Aleksi Neuvosen. Neuvonen kiittelee ”mahtavaa avausta” ja innostuu projektista. Hän keksii vaatimuksen, että EU:n päästövähennystavoite tiukennettaisiin 60%:iin vuoteen 2030 mennessä. Neuvonen haluaa ruveta rakentamaan kampanjaa Penttisen aloituksen päälle.

dznj0gcwoaa6pw7

Ilmastoveivi-kampanjan sivusto on teknisesti rakennettu Penttisen prototyypin päälle. Tämä selviää mm. tarkastelemalla actnowidiots.org-sivuston lähdekoodia. Sieltä löytyy viittaus Ilmastoveivi-kampanjan allekirjoituslomakkeeseen. Sivut ovat perustoiminnaltaan, toteutustavaltaan ja koodin puolesta muutenkin lähes identtiset.

grassroots

Kahden edellä mainitun lisäksi keskustelussa on mukana muutamia poliittisen mielipidevaikuttamisen ”veteraaneja”. Mistään nuorten aloittamasta kampanjasta ei siis ole kysymys. Kolehmainen ei näihin ensimmäisiin keskusteluihin osallistu. Osa keskusteluun osallistuneista on presidentinvaaleissa Sauli Niinistöä vastaan suunnatun SiksiPekka-kampanjan taustavoimia. Olisikohan kampanjalle saatu presidentin tuki, jollei sitä olisi valheellisesti esitetty nuorten aloittamana spontaanina ruohonjuuritason toimintana?

Pari päivää sen jälkeen, kun Penttinen visioi ”yhden asian liikkeensä” ja hänen kutsumansa Demos Helsingin perustaja haluaa lähteä kehittämään ideaa, tämän tuore työntekijä Laura Kolehmainen alkaa kontaktoida järjestöjä samanlaisen kampanjan organisoimiseksi. Viikkoa myöhemmässä postauksessa Vasemmistonuorten Facebook-sivulle ajatus ”yhden asian liikkeestä” on muotoutunut jo pidemmälle.

toverit

Kolehmaisen kampanjan idea on sama kuin Miemo Penttisen: arkielämän pienten tekojen sijasta on painostettava poliittisia päättäjiä keräämällä allekirjoituksia. Samansuuntainen ajatus poliitikkojen syyttämisestä esitetään samaan aikaan myös Demos Helsingin toisen perustajan kirjoittamassa Ylen kolumnissa.

Näissä tunnusteluissa Kolehmainen mainitsee keskustelleensa asiasta työnantajansa Demos Helsingin kanssa, mutta antaa ymmärtää keksineensä ajatuksen itse. Kerran hän tosin käyttää epämääräisempää sanamuotoa ”kamppis on keksitty muutama päivä sitten”. Nämä Facebook-postaukset ovat ensimmäiset löytämäni viittaukset Kolehmaisen ilmastokampanjointiin.

Ensimmäinen viittaus Ilmastoveivi-nimeen löytyy parin viikon päästä marraskuun alkupuolella, kun Facebookiin ilmestyy kampanjaan liittyvä suljettu ryhmä. Jäsenlistaa ei ulkopuolinen näe, mutta tällä viikolla ylläpitäjiksi listattiin kolme demoslaista ja yksi eduskuntavaaliehdokas. Kampanjan verkkotunnus rekisteröidään 19.11.2018.

Nettilanseeraus tapahtuu joulukuun neljäntenä päivänä. Demoslaiset ovat heti mukana promotoimassa kampanjaa. Se saakin paljon tukijoita jo ennen 17.12. tapahtuvaa virallista julkaisutilaisuutta.

Vastoin medialle syötettyä tarinaa, kaikki viittaa  siihen, että Demos Helsinki päätti lähteä organisaationsa voimin kehittämään yksittäisen aktivistin Miemo Penttisen alulle panemaa kampanjaa ja valitsi yhden työntekijänsä sen keulakuvaksi.

Act Now, Idiots -kampanjan muodonmuutos Ilmastoveiviksi on tapahtunut loka-marraskuussa. On siirrytty ystävälliseen, positiiviseen ilmeeseen ja keksitty teemaksi jääkiekko, joka suurten massojen lienee helpompi ottaa omakseen kuin alkuperäisen kamppiksen vihainen ja radikaali tyyli. Samalla alkuperäisen projektin toiminta on tyrehtynyt kokonaan Penttisen siirryttyä työskentelemään Ilmastoveivin parissa.

vertailu

Perusidea on kuitenkin pysynyt samana. Sivustojen tekniikka on identtinen ja toteutettu samalla koodilla. Molemmissa sivuston vierailija voi allekirjoittaa vetoomuksen ja sen jälkeen lähettää meiliä tai twiittejä kansanedustajille.

Projektien yhteisen alkuperän voi tarkistaa myös Github-palvelusta (täällä ja täällä), jossa ne on rakennettu. Muutoshistoriat päivämäärineen sopivat tässä esitettyyn tapahtumien kulkuun. Molempien koodissa on viittauksia toisiinsa. Muutoshistorian mukaan Ilmastoveivin koodipohjan teki Penttinen marraskuussa. Projektin lähtiessä isommalle vaihteelle mukaan on tullut kehittäjiä mm. Goforelta, mutta Penttinen on ollut mukana työssä vielä ainakin tammikuun lopulla.

Talouselämän kolumnissa 15.2. kiinnitetään huomiota Ilmastoveivi 2019:n varsin tiukkaan vaatimukseen vähentää EU:n päästöjä 60% vuoteen 2030 mennessä. Samoja lukuja ehdotti Demos Helsingin perustaja jo lokakuun Facebook-keskustelussa ideoidessaan kampanjaa Penttisen kanssa.

Talouselämässä ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen toteaa, ettei EU-tasolla ole edes keskusteltu ajatuksesta, että ”ilmastohaitallisten” hankkeiden rahoitus pitäisi lopettaa kokonaan. Tämäkin Ilmastoveivin vaatimus esiintyi jo kampanjan Act Now, idiots -inkarnaatiossa. Ajatus juontunee Demos Helsingin Aleksi Neuvosen em. Facebook-keskustelussa esittämästä kommentista, ettei mitään 60%-tavoitteen kanssa ristiriitaista poliittista tai yritysten suunnitelmaa pitäisi hyväksyä.

Mediassa tietääkseni vain HS on ylipäänsä (videon kuvatekstissä) maininnut, että Kolehmainen oli ilmastobisnestä tekevän konsulttifirman palveluksessa kampanjan alkaessa. Iltalehti mainitsee hänen työskennelleen vaalikevään lobbauksen parissa ilmastoherätyksen iskiessä.

PR-mielessä on tietysti tarkoituksenmukaista ottaa kampanjan keulakuvaksi nuori nainen, joka ammattia mainitsematta esitellään opiskelijaksi. Nelikymppinen parrakas nörtti ei nykypäivän ilmastossa olisi läheskään yhtä houkutteleva kampanjan vetäjä.

Ilmastoveivi 2019 on yrittänyt profiloitua nuorten kampanjana, luultavasti ratsastaakseen Greta Thunberg -ilmiön mukana. Somekeskusteluista tosin selviää, että kampanjalla on ollut vaikeuksia löytää tarpeeksi nuoria aktivisteja; kirjoitushetkellä nuorimmat olivat 19-vuotiaita.

Jos mediassa kerrottu tarina Ilmastoveivin synnystä pitää paikkansa, joudutaan uskomaan varsin outoihin sattumuksiin: Penttinen ehdottaa Demosin Neuvoselle kampanjaa. Tämä haluaa lähteä kehittämään ideaa. Sattuman oikusta Demosilla juuri työt aloittanut Kolehmainen on parin päivän sisällä kokenut ilmastoherätyksen ja keksinyt omin päin juuri samanlaisen kampanjan. Jotenkin, työnantajastaan riippumatta, hän löytää Penttisen, joka päättääkin hypätä opiskelijan kelkkaan ja hylätä kampanjoija-veteraani Neuvosen kanssa sovitun yhteistyön. Keskeisiin tehtäviin sattuu lähtemään useita Demos Helsingin työntekijöitä täysin vapaaehtoispohjalta. Penttisen alkuperäinen kampanja käytännössä kuolee heti sen jälkeen, kun Ilmastotalkoot järjestäneen konsulttifirman perustaja tarjoutuu avustamaan kehityksessä. Sen sijaan uuden työntekijän sattumalta samaan aikaan aloittama oma kamppis saa hetkessä taakseen lukuisten vaikutusvaltaisten yhdistysten, huippupoliitikkojen ja presidentin tuen.

Kumpi näistä tapahtumaketjuista on uskottavampi?

Näyttää vahvasti siltä, että äänestäjille, medialle ja jopa tasavallan presidentille on syötetty pajunköyttä kampanjan luonteesta ja taustoista. Sen poliittiset linjaukset ja kehotus tiettyjen ehdokkaiden äänestämiseen ovat näin saaneet presidentin arvovallan taakseen.

Toimintapaa voinee kutsua käsitteellä astroturfing. Siinä lobbaus ja manipulointi naamioidaan ruohonjuuritason spontaaniksi toiminnaksi. Tarkoitus on luoda valheellinen kuva, että ajetuilla tavoitteilla, tässä tapauksessa ilmastopolitiikan kiristämisellä, olisi kansan laaja tuki.

Jos todellisuudessa on, mihin tarvitaan salamyhkäisiä PR-temppuja? Jos suomalaiset tukevat innostuneesti näitä tavoitteita, miksi samaa asiaa ajava alkuperäinen kampanja ei ottanut ollenkaan tulta?

Onko sitten väliä, vaikka vähän muunnellaankin totuutta, jos tarkoitus on hyvä? Mielestäni on. Jos ilmastonmuutos on tosiaan ihmiskunnan suurin uhka, olisi ensiarvoisen tärkeää, että siitä keskusteltaisiin avoimesti ja rehellisesti. Vaalikampanjoinnin yhteydessä tapahtuva yleisen mielipiteen piilomanipulointi ei liioin ole oikea kehityssuunta. Vilunkipeli vie uskottavuutta koko asialta ja osuu siten omaan nilkkaan.

Peittely johtaa tietysti epäilykseen, onko motiivina vain imagon kaunistelu vai onko kampanjan luonteessa, rahoituksessa tai taustassa jotain, mikä ei kestä päivänvaloa.

Facebook-videolla kerrotaan, että Ilmastoveivin rahaliikennettä hoitaa kokonainen tiimi, jota johtaa demoslainen Sofia Rahkonen. Syntyy vaikutelma, ettei kyse ole vain yksittäisen opiskelijan taskurahoista.

Muutamia kuvakaappauksia, linkkejä ja lisähuomiota esimerkiksi kampanja-aktiivien vihreään elämäntapaan kuuluvasta matkusteluvimmasta löytyy tästä twitter-ketjustani.

 

Kirjoitusta on muokattu 17.2.: lisätty maininta Github-koodisäilöistä ja vaatimuksesta lopettaa ”ilmastohaitallisten” hankkeiden tuki, plus muuta tiivistämistä ja pikkukorjauksia. 18.2. lisätty pari kuvaa ja selitystä alkuvaiheen ideonnista.

 

Mainokset

4 comments

  1. Tässä on samat kikat sekä tekijät kuin Siksipekka-kampanjassa. Yleisölle luodaan mielikuva vapaaehtoisista, vaikka kyseessä on tiukasti organisoitu kampanja. Samassa sarjassa oli tämä Alpakka-tempaus.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s