HS uutisoi torstaina, että USAn päätös vetäytyä Pariisin sopimuksesta on ”ennen kaikkea … suuri imagotappio”. Siinä taisi tulla sanottua ääneen jotain, mikä on ilmastopolitiikan farssia seuranneille ollut selvää jo kauan. Sopimus ei tainnutkaan olla viimeinen mahdollisuus pelastaa elämä maapallolla. Panoksena ei ollutkaan sivilisaation tulevaisuus, vaan ennen kaikkea imago. Lue loppuun
Pariisin ilmastokokouksen alla Yleisradion uutissivuille ilmestyi video Näin ilmastonmuutos toimii. Se kiteyttää ilmiön ”perusasiat” sataan sekuntiin.
Teollistumisen aikana maailman kerrotaan lämmenneen 0,85 asteella. Pääosa sadasta sekunnista käytetään lämpenemisen seurausten kuvaamiseen. Lue loppuun
Yle on COP21-hypeissään avannut erityisen ilmasto-osion uutissivuilleen. Kovin ihmeellisiä mullistuksia ei klimatismin maailmassa näy tapahtuvan.
Bongasin tuolta Petteri Taalaksen haastattelun. Hän on koonnut neljä kaunokirjoitettua teesiä, jotka ”pitää tietää”: Lue loppuun
Suomen delegaatio saapuu Bougainvilleen marraskuussa 2014
Tiesitkö rahoittavasi Carteret-saarten kuvitteellisia ilmastopakolaisia? En minäkään, kunnes australialaisesta Maan ystävien julkaisusta luin. Vain yksi valtio maailmassa laittaa rahaa Tulele Peisa -järjestön ikuisuusprojektiin ja se valtio on mikäpä muukaan kuin Suomi.
The only governmental support has been via the Finnish Embassy in Canberra. No funds from a grant designated by the Papua New Guinea government in 2007 for resettlement purposes under the auspices of the Autonomous Bougainville Government have been made available to Tulele Peisa as yet.
Joukkomuuttoa Cartereteilta naapurisaarelle on puuhattu jo ainakin kolme vuosikymmentä. Huolimatta väsymättömästä ilmastokokousten kiertämisestä ja varojen keruusta montakaan henkeä ei ole vielä saatu siirrettyä kolmen tunnin venematkan päähän Bougainvilleen. Lue loppuun
Maaseudun Tulevaisuus eilen:
Eteläisessä Euroopassa maapallon lämpeneminen aiheuttaa lisääntyvää kuivuutta ja lämpöpiikkejä, pohjoisessa märkyyttä ja kylmyyttä etenkin kylvöaikaan.
Nyt se on siis virallista: maapallon lämpeneminen aiheuttaa kylmyyttä myös meillä Suomessa. Luin tämän moneen kertaan, mutta niinhän siinä yksiselitteisesti sanotaan: ”maapallon lämpeneminen aiheuttaa … pohjoisessa … kylmyyttä etenkin kylvöaikaan.” Loppuosan tarkennus tarkoittaa, että lämpeneminen aiheuttaa kylmyyttä ympäri vuoden, mutta erityisesti kylvöaikaan. Vai voiko tämän ymmärtää jotenkin muuten?
Miksi ilmastokeskustelu puuroutuu? Koska kärjistyksiä ei tehdä riittävästi. Näin ainakin, jos uskotaan Ympäristöministeriön julkaisemaa Uutiskirje Klimaattia:
Kun otetaan kantaa, otetaan oikeasti kantaa ja mieluiten vielä kärjistäen. Ympäripyöreää liirumlaarumia ovat jo kanavat täynnä. Suomalainen ilmastokeskustelu kaipaa särmää.
Tekstin on tuottanut ns. tiedeviestintään erikoistunut PR-toimisto Kaskas Media.
Olen aika tarkalleen päinvastaista mieltä. Keskustelun ongelma on ilmastouhan de facto liioittelu ja kärjistäminen. Se on normaali käytäntö uutisoinnissa ja lähes kaikissa poliitikkojen kannanotoissa. Tarvitaan enemmän puhdasta faktaa, vähemmän verorahoitteisia PR-toimistoja ja sensaatiohakuisia ”uutiskirjeitä”.
Ainakin Kaskas Media elää kuten saarnaa, eikä kärjistyksiä puutu esimerkiksi Ympäristöministeriön teettämästä julistuksesta ”Tältä näyttää suomalainen ilmastonmuutos”.
Ilmastonmuutos saa yhä makaaberimpia piirteitä. Nyt se on alkanut huuhtoa toisen maailmansodan aikaisia ruumiita mereen Marshall-saarilla, kertoo Helsingin sanomat.
Ilmastonmuutoksesta johtuva merenpinnan vaihtelu ja siihen liittyvä kevään vuoroveden vaihtelu on paljastanut esiin toisen maailmansodan aikana kuolleita japanilaissotilaita Marshallinsaarilla Tyynenmerellä …
Olen ollut siinä käsityksessä, että vuorovesi-ilmiön taustalla olisi painovoima. Onko ilmastonmuutos alkanut kiihdyttää jo painovoimaakin? Voisivatko konkreettiset mittaustiedot valaista tätäkin tapausta?
Brittiläinen National Oceanography Centre julkaisee dataa merenpinnan tasosta. Löysin viisi mittausasemaa Marshall-saarilta. Niistä kaksi (513, 595) on ollut toiminnassa lähes toisen maailmansodan ajalta asti. Tietojen mukaan meren pinta on noussut tänä aikana karkeasti silmällä katsoen n. 15-20 senttiä.
Kuukausittainen vaihtelu on suurta. Edelleen silmämääräisesti graafista katsoen meren pinta vaihtelee suuruusluokkaa 10-20 senttiä vuoden sisällä – siis jotakuinkin saman verran kuin keskikorkeus on sodan jälkeen noussut. Numeroista katsoen esimerkiksi joulukuussa 1950 meren pinta näyttää olleen Kwajaleinin mittarissa korkeammalla kuin joulukuussa 2009.
Jos tämä 15 sentin veden pinnan nousu on johtanut ruumisarkkujen huuhtoutumiseen, hautapaikan on täytynyt alunperinkin olla aivan vesirajassa, ellei jo valmiiksi upoksissa. Tällöin oletettu ilmastonmuutoksen rooli tapahtumien kulussa jäisi aika pieneksi.
