Tähdet kertovat: ilmaston kehitys vuosina 2009-2014

IPCC:n maailmassa arvostetuin tähtitieteilijä on Judith Lean. Hän on jopa niin arvostettu, että auringon aktiivisuuden käsittely AR4-raportissa perustui vain yhteen hänen kirjoittamaansa artikkeliin. Lean oli kyseisen luvun pääkirjoittaja ja tiimin ainoa astronomi.

Aihe ei ole raportin kannalta ihan sivuseikka – kasvihuoneilmiöhän perustuu lähimmästä tähdestä saapuvaan säteilyyn.

Raportin arviointiin osallistunut Norjan hallituksen edustaja arvosteli tapaa, jolla yksi henkilö muodosti tiedemaailman konsensuksen näinkin keskeisestä kysymyksestä. IPCC huomioi palautteen vastaamalla siihen ”huomioitu”.

Viitisen vuotta sitten Lean julkaisi toisen IPCC:n luottohenkilön D. Rindin kanssa pienimuotoisen tulevaisuusselvityksen Geophysical Research Lettersissä. Tutkijat totesivat, että lämpenemistauon on koettu asettavan AGW-teorian kyseenalaiseksi. He pyrkivät palauttamaan luottamusta selittämällä tauon syitä ja ennustamaan lähivuosien kehitystä maapallon pintalämpötilassa.

… global surface temperatures warmed little, if at all, from 2002 to 2008, even as greenhouse gas concentrations have increased, causing some to question the reality of anthropogenic global warming.

Tutkijoiden uusi ilmastomalli toisti lämpötilahistorian mm. ENSO-vaihtelun, vulkanismin ja kasvihuoneilmiön pohjalta niin tarkasti, että he uskaltautuivat tekemään täsmällisen ennusteen lämpötilan kehityksestä kahdelle tulevalle viisivuotiskaudelle:

 From 2009 to 2014, projected rises in anthropogenic influences and solar irradiance will increase global surface temperature 0.15 ± 0.03C, at a rate 50% greater than predicted by IPCC.

… warming from 2009 to 2014 will exceed that due to anthropogenic influences alone but global temperatures will increase only slightly from 2014 to 2019, and some regions may even cool.

Lean ja Rind siis ennustivat, että viitenä vuotena 2009-2014 ilmakehä lämpenisi kasvihuonekaasujen ja luontaisten vaikutuksen takia jopa puolet enemmän kuin IPCC:n ennusteet olettivat, eli 0,15 astetta. Seuraavan viisivuotiskauden aikana tilanne tasoittuisi, osin jopa viilentyisi.

Tutkimus otettiin tiedemaailmassa innokkaasti vastaan. Siihen on vertaisarvioiduissa artikkeleissa viitattu yli sata kertaa. Mutta luontoäiti ei tälläkään kertaa lähtenyt mukaan konsensukseen. Yleisesti käytetyistä havaintosarjoista lasketut trendit ovat v. 2009 alkavalla viisivuotiskautena negatiivisia. RSS-satelliittidata viileni liki sen verran kuin L&R ennustivat lämpenemistä.

Viime aikoina taukoa on yritetty selitettää mm. sillä, että luonnolliset tekijät ovat kumonneet ihmisen aiheuttaman lämpenemisen. Leanin ja Rindin ”täydellisyyttä hipovassa” mallissa luonnolliset tekijät päinvastoin lämmittivät maapalloa tänä aikana, vielä ihmisvaikutuksen lisäksi.

Miksei IPCC halua kuulla astronomeja laajemmin? Ehkä heitä vaivaa sama ammattitauti kuin meteorologeja – liian skeptinen mielenlaatu (tästä em. IPCC:n luottoastronomia ei voi ainakaan syyttää).

Tammikuussa mm. Princetonissa työskentellyt astronomi ja astrofyysikko Donald C. Morton esitelmöi American Astronomical Societyn tapaamisessa aiheesta ”astronomin näkökulma ilmastonmuutokseen”.

Morton käy läpi ilmastohistoriaa, -mallinnusta ja ilmastoon vaikuttavia tekijöitä eri aikaskaaloissa. Hän toteaa, IPCC:n käyttämät mallit ovat jo ”reputtaneet”, kun kriteerinä käytetään mallintajien itsensä asettamaa 15 vuoden rajaa. Hän myös harmittelee, että niin paljon politiikka on jo ehditty rakentaa näiden epäonnistuneiden ennusteiden varaan.

Mortonin mukaan ilmastomalleista on kyllä hyötyä hypoteesien testaamisessa ja prosessien ymmärtämisessä, mutta ne eivät ole vielä riittävän luotettavia tulevaisuuden suunnitteluun. Tulevaisuuden ”optimaalista” kasvihuonekaasujen tasoa on mahdotonta määrittää, kun niiden vaikutusta nykyiseenkään ilmastoon ei ymmärretä.

Like the astrophysical models described above, climate models can be helpful to test hypotheses and understand physical processes. However, more development is needed before the models are reliable enough for future planning. Without a clear understanding of the temperature plateau, it is impossible to decide how much reduction in anthropogenic greenhouse gases is needed to limit the temperature rise to 2 °C.

Morton toteaa, että hiilidioksiditason noustessa lämpötilat saattavat nousta – tai sitten laskea, mikäli auringon hiljeneminen johtaa uuteen Maunderin minimiin.

As we increase the concentration of CO2 and other anthropogenic gases, temperatures could rise again, or they could decrease if the weak solar activity leads to another Maunder Minimum.

Morton muistuttaa, että kuvitteellisen eetterin merkityksestä valon väliaineena vallitsi aikanaan yksimielisyys. On lopetettava väitteet, että ilmastotiede on ”selvää pässinlihaa”, tai että tietäisimme, kuinka ilmastoa voi hallita. Konsensusta on varottava – tiede etenee skepsismin kautta, sekä vertaamalla teorioita kokeisiin ja havaintoihin.

4) We should avoid claiming that climate science is settled or that we know how to control the climate.

5) We must beware of science by consensus. … Science progresses by skepticism and the comparison of theory with experiments and observations.

”Konsensuksen” piirissäkin yritetään jo varovasti jarrutella. Eturivin ilmastotutkijat Fyfe, Gillet ja Zwiers huomauttivat syksyllä Nature Climate Changessa, että ilmastomallit erkanevat havaitusta lämpötilasta jo 1990-luvun alussa, eivätkä ne pysty jäljittelemään parin viime vuosikymmenen kehitystä.

Fyfe ym. uskovat, että eroavuudet tullaan lopulta ymmärtämään, kunhan odotetaan ja katsotaan, kuinka lämpötila kehittyy tulevina vuosikymmeninä.

Ultimately the causes of this inconsistency will only be understood after careful comparison of simulated internal climate variability and climate model forcings with observations from the past two decades, and by waiting to see how global temperature responds over the coming decades.

Olisiko kannattanut odottaa ja katsoa jo vähän aikaisemmin – kuten skeptisemmissä ”tulevaisuuskatsauksissa” ehdotettiin?

Siinä ajassa, kun miljardi dollaria kuluu yrityksiin hallita kaukaisen tulevaisuuden säitä,  köyhyys tappaa pelkästään lapsia 22 000 – nämä ovat siis yhden päivän lukuja, ja planeetan pelastajien mukaan vasta alkua.

Jo muutama vuosi ilmastoshowta jättää varjoonsa esimerkiksi maailmansotien rahalliset kustannukset.

Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola sanoi jo vuosia sitten, että nykyinen ilmastotiede on ”nolo luku tieteen historiassa”. Ennustan, että kun erehdyksen seuraukset tajutaan, sitä pidetään paremminkin traagisena. Vuonna 2080 luultavasti ihmetellään, miksi järkiintyminen kesti aivan liian kauan.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s