Ilmastonmuutos kadotti 16 saarta Malediiveilla

Ylen iltauutiset pudotti torstaina uutispommin. Intian valtamereltä on löytynyt saariryhmä, jossa ”ilmastonmuutos ja merenpinnan nousu ovat ihan todellisia huolia” (14:10). Sanavalinnasta päätellen ilmastokriisi ei ole uutistoimitukselle kovinkaan todellinen.

Ilmastopalkinnostaan innostunut Jaana Kanninen on halunnut takoa rautaa kuumimmillaan ja lähtenyt ilmastolaisten luvattuun maahan Malediiveille. Jos sieltä ei löydy katastrofia, niin mistä sitten?

Uutisen mukaan saaria on jouduttu tyhjentämään asukkaista ilmastonmuutoksen takia.

Tutkimusten mukaan korallisaaret ovat viime vuosikymmeninä enimmäkseen kasvaneet tai pysyneet vakaina, ellei niitä ole tuhottu suoralla ihmistoiminnalla.

Neljä vuotta sitten presidentti järjesti medialle esityksen viemällä hallituksen jäseniä meren pohjaan. Lehdistötilaisuudessa hän kertoi, että jollei Kööpenhaminan ilmastokokous onnistu, malediivilaiset yksinkertaisesti kuolevat.

Presidentillä tuntuu olevan taipumusta showmiehen elkeisiin ja liioitteluun. Toivoisi, että uutistoimituksenkin medialukutaito riittäisi tämän havaitsemiseen.

Carteret-saarten tuhannet pakkoevakuoidut osoittautuivat urbaaniksi legendaksi, jonka mielikuvituksellisia yksityiskohtia toistellaan varioiden sadoissa uutisjutuissa. Onkohan tässä käynyt samalla tavalla? Yle tietää evakuoitujen saarien lukumääränkin:

Kuusitoista kaikkein matalinta ja haavoittuvinta saarta on tyhjennetty asukkaista.

Yritin jäljittää näitä saaria, mutta jälleen kerran tuntuu siltä, että ilmastokatastrofit tapahtuvat jossain rinnakkaisessa maailmankaikkeudessa.

Ensinnäkin, milloin tämä evakuointi on tapahtunut?

Saarivaltion varapresidentti varoitteli vuonna 2008:

 the worst-case scenario due to sea level rise would be that some or even all of our islands would become uninhabitable and we would have to look for alternative places for Maldivians to live.

Eli pahimmassa tapauksessa osa saarista tulisi asuinkelvottomaksi ilmastonmuutoksen takia. Tässä puhutaan selvästi tulevaisuuden oletetusta uhkakuvasta, ei menneisyydestä. Onko painajainen toteutunut ja peräti 16 saarta muuttunut asuinkelvottomaksi viidessä vuodessa? Jos nämä ovat oikeita saaria ja oikeita kotinsa menettäviä ihmisiä, tästä pitäisi löytyä varmaa tietoa.

Maaliskuussa 2012 presidentti kertoi, että 16 saaren asukkaat pitäisi siirtää:

Already, 16 islands are in need of relocation, he said.

Mutta jo pari vuotta aiemmin, lokakuussa 2010 sama mies antoi ymmärtää, että asukkaat olikin jo evakuoitu.

We have already had to relocate people from 16 islands

Joko CO2 on alkanut sekoittaa aika-avaruuden perusrakennetta tai sitten herra presidentti on sortunut pieneen liioitteluun tässäkin asiassa. Hän näyttää olevan ainoa tietolähde tapahtumasta, jonka sijoittaa välillä menneisyyteen, välillä tulevaisuuteen.

1980-luvulla Malediiveihin kuului 202 asuttua saarta. Kuudentoista saaren evakuoinnin jälkeen asuttuja saaria pitäisi olla noin 186. Mutta hallituksen tilastojen mukaan niitä oli vuosituhannen vaihteessa 200, kuusi vuotta myöhemmin 194. Muutos näyttää selittyvän vuoden 2004 tsunamilla, jonka yhteydessä muutama saari väliaikaisesti evakuoitiin.

Toisesta tilastosta löytyy jokaisen saaren tarkka väkiluku vuosina 2000, 2006 ja 2012. Mikäli 16 saarta tyhjeni 2000-luvulla ilmastonmuutoksen takia, pitäisi väkilukusarakkeessa olla niiden kohdalla nolla.

Nollia löytyykin muutaman saaren kohdalla, mutta näille on annettu toisenlaiset selitykset. Viiden saaren asukkaita on evakuoitu v. 2004 tsunamin takia (alaviite 2). Kuuden saaren asukkaita on siirretty valtion sosiaalipoliittisen ohjelman (consolidation programme) puitteissa. Väestö halutaan siirtää pois syrjäisimmiltä saarilta, koska näin ”kunnat” säästävät kuluissa.

Missä ovat 16 ilmastonmuutoksen tyhjentämää saarta? Tilastossa selitetään tilapäistenkin evakuointien syyt yksittäisen saaren tarkkuudella, mutta maailman ensimmäiset ilmastoevakuoidut saaret pysyvät kadoksissa.

Malediivien ympäristöministeriö laati vuonna 2004 haavoittuvuus- ja köyhyysraportin. Jos saaria tyhjennetään jatkuvasti ilmastonmuutoksen takia, raportissa tuskin muita asioita edes käsitelläänkään? Mutta toisin kävi. 300-sivuisessa raportissa ei mainita sanaakaan ilmastonmuutoksesta tai meren pinnan noususta.

Ympäristöä käsittelevässä luvussa on taulukko saaria koettelevista ympäristöuhista. Niitä ovat rannan eroosio, jätehuollon ongelmat, puun poltto ruoanlaitossa ja väestötiheys. Ilmastonmuutos ei kuulu listaan. Raportti toteaa, että rapautuminen on luonnollista, mutta liikennöinti isommilla laivoilla voi lisätä kulumista:

Beach erosion remains a serious problem all over the Maldives. Mostly this is a natural phenomenon, but can also be exacerbated by human activities. For example, as boats and ships increase in size they can damage the reef, leading to erosion.

Uusi presidentti on oikonut edeltäjänsä pahimpia sammakkoja ja korjannut, että  saaret eivät itse asiassa olekaan jäämässä veden alle.

Selitys näihin ristiriitoihin taitaa löytyä politiikan ihmemaasta. Viime kuussa The Geographical Journalissa julkaistu artikkeli tarkastelee Malediivien sisäistä väestöpolitiikkaa ja sen heijastumista julkiseen sanankäyttöön.

technocratic and de-politicised discourses of climate change have often been invoked to conceal underlying political agendas in which environmental concerns are drawn upon to justify unfavourable government policies of mobility and resettlement.

Ilmastonmuutos on siis vain julkisivu, jonka taakse peitetään sisäpoliittiset vaikuttimet. Hallitus on jo vuosikymmeniä ajanut väestön uudelleenasutusta – taloudellisista syistä. Sen mielestä on tuhlausta, että resurssit ja palvelut joudutaan viemään syrjäisimmillekin muutaman asukkaan saarille. Aiemmin hyvin epäsuosittu politiikka on saatu nyt syötettyä kansalle (ja Ylen toimittajille) kääntämällä se ilmastonmuutoksen kielelle.

Jos malediivilaisia pakkosiirrettäisiin kodeistaan peittelemättä rahan takia, Ylen uutisissa saatettaisiin päivitellä, miten jossain maissa vielä nykyään voi hirmuhallinto tällä tavalla kansalaisiaan riistää – voisiko USA tai joku koalitio estää tämän vaikka lennokki-iskuilla?

Mutta kun toimet naamioidaan osaksi ilmastokriisin ehkäisyä, kertookin Yle kuinka pienen valtion hallinto käy sankarillista taistelua ilmastonmuutoksen eturintamassa – voisiko meidänkin verorahoja lähettää sinne avuksi?

Keinosaarten rakennuskin aloitettiin ennen ilmastohuuman alkamista ja perusteet ovat aivan muualla, mutta Ylen uutiskärki on siitä huolimatta, että ”merenpinnan nousuun varaudutaan keinosaarella”.

Jotkut poliitikoista ovat vähän suorasanaisempia. Viime vuonna varapresidentti painotti muuttoliikkeen välttämättömyyttä taloudellisista syistä. Hänen mielestään parin sadan asutun saaren sijasta tulevaisuudessa niitä pitäisi olla 25-30.

Temppu on huomattu käyttökelpoiseksi muutenkin kuin sisäpolitiikassa. Ilmastorahaa virtaa saarille ovista ja ikkunoista.

Mitenkähän Malediiveille sitten loppujen lopuksi käy? Korallisaarten dynamiikka on tunnetusti oikukkaampaa kuin hitaat hämäläiset rannikkomme. Pikkusaaria syntyy ja häviää luonnostaan verrattain nopeassa tahdissa, vaikka merenpinnan nousu on sitä samaa milliä-paria vuodessa kuin muuallakin.

Exeterin yliopiston uuden tutkimuksen mukaan saaret kasvavat Malediiveilla tulevinakin vuosisatoina huolimatta merenpinnan mahdollisesta noususta. Nykyiset saaret ovat syntyneet ja kasvaneet merenpinnan ollessa nykyistä korkeammalla tasolla lähivuosituhansina:

Evidence from this region also suggests that many existing islands established and expanded under slightly higher than present sea-levels over the last few 1000 years.

Päivitys: linkki tutkimukseen.

Päivitys: tiivistetty+lisätty tutkimus korallisaarten kasvamisesta.

Päivitys 20.11.2018: tiivistetty lisää.