Tukholma-syndrooma

Vielä muutama lisähuomio ruotsalaistutkimuksesta.

Kuinka saadaan tulos, että ilmastonmuutos on lisännyt kuolleisuutta, kun Epidemiology-lehdessä samat tutkijat toteavat äärilämpötiloihin liittyvän kuolleisuusriskin samaan aikaan pudonneen?

Idea on kai se, että osa vähenneestä riskistä johtuu muusta kuin lämpötilasta, joten tehdään ajatuskoe: paljonko kuolemantapauksia sattuisi nykyisessä Tuhkolmassa, jossa vallitsisi 1900-luvun lämpötila. Tässä rinnakkaistodellisuudessa olisi nykyajan terveyspalvelut, joten vuosisadan alun kuolleisuustilastot hylätään ja käytetään matematiikkaa.

Attributed mortality was calculated as: ΔEE ∗ MB ∗ (RREE − 1), where ΔEE is the difference between the number of extreme events occurring in 1980–2009 and 1900–1929, MB is the seasonal baseline mortality in 1980–2009 and (RREE − 1) is the increase in risk during every excess extreme event estimated from 1980–2009 mortality data.

Tulos perustuu äärilämpötilojen lukumäärien erotukseen 1900-luvun alussa vrt. nykypäivänä (ΔEE). Lämpö- ja kylmyysaaltoja ei lopputuloksessa erotella. Lämpöaalloksi lasketaan kahden päivän liukuvan keskiarvon nousu yli lämpötilarajan, jonka yläpuolella on 2% päivistä. Kylmyysaallot taas jostain syystä tunnistetaan tarkastelemalla 26 päivän liukuvaa keskiarvoa. Tarkastelussa nämä lasketaan yhteen. Summaa verrataan 1900-luvun alun vastaavaan arvoon ja päätellään, paljonko kuolleisus voisi olla ilmastonmuutoksettomassa Tuhkolmassa.

Yksi suoraan lausumaton oletus tutkimuksen pohjalla on, että ainoastaan vuosina 1900-1929 vallitsi normaali ilmasto ja kaikki eroavaisuudet äärilämpötilojen lukumäärässä, ennen ja jälkeen, lämpö ja kylmyys, johtuivat sen tarkemmin määrittelemättömästä ”ilmastonmuutoksesta”.

Toinen oletus on, että ilmasto vaikuttaa kuolleisuuteen vain niinä päivinä, joina liukuva keskilämpötila ylittää mainitut 2% äärirajat. Toisin sanoen n. 96% datasta heitetään pois.

Temperature extremes per decade, derived from Aström, Daniel Oudin, et al. ”Acute Fatal Effects of Short-Lasting Extreme Temperatures in Stockholm, Sweden: Evidence Across a Century of Change.” Epidemiology (Cambridge, Mass.) (2013).
decade warm cold total
1900 55 11 66
1910 66 55 121
1920 44 64 108
1930 79 0 79
1940 91 216 307
1950 55 53 108
1960 51 119 170
1970 66 89 155
1980 58 158 216
1990 113 22 135
2000 126 10 136

Epidemiologyn tutkimuksen liitetiedoista (taulukko 2) löytyy näiden äärilämpötilojen lukumäärät vuosikymmenittäin. Tutkimuksen yksi mielenkiintoinen, vaikkakin ilmoittamaton tulos on, että ilmastonmuutos, josta kaikki erot äärilämpötiloissa siis johtuvat, oli voimakkaimmillaan v. 1940-1949. Tuolloin äärilämpötiloja sattui liki kolminkertaisesti viime vuosikymmeneen verrattuna. Sen jälkeen ilmastonmuutos on heikennyt niin, että puolen vuosisadan epä-äärevimmät vuosikymmenet olivat kaksi viimeisintä, 1990-2009.

Tarina ei kerro, miksi vain osa tästäkin datasta on kelpuutettu mukaan; miksi tarkastelujaksoksi on valittu juuri kolme vuosikymmentä ja miksi selvästi äärimmäisimmät vuosikymmenet on jätetty pois – vaikka tarkoituksena oli tutkia juuri äärilämpötiloja.

Mitä jos vertailujaksoksi olisi valittu 1940-1969? Tuloksen etumerkki vaihtuisi. ΔEE olisi negatiivinen ja ”ilmastonmuutos” olisikin vähentänyt kuolemantapauksia.

Mitä jos tarkasteltaisiin lämpötiloja ja kuolleisuuslukuja läpi vuoden, eikä vain paria prosenttia vuosisadasta? Sama juttu.

Kuolleisuus ja lämpötila Suomessa v. 2003-2012. Lähteet: Tilastokeskus, BEST

Kuolleisuus ja lämpötila Suomessa v. 2003-2012. Lähteet: Tilastokeskus, BEST

Kuriositeettina laitoin kuvaajaan Suomen kuolleisuusluvut ja lämpötilat kuukausittain v. 2003-2012. Pelkistä numeroista katsottuna jokainen lisätty lämpöaste on säästänyt parikymmentä henkeä kuukaudessa. Lähteet: http://stat.fi/til/kuol/2012/kuol_2012_2013-04-12_tau_001_fi.html ja http://berkeleyearth.lbl.gov/auto/Regional/TAVG/Text/finland-TAVG-Trend.txt , saa tarkistaa. Tästäkin voisi saada väärän vaikutelman, jos kuvaajaan jätettäisiin vain 2%:n kaistaleet vasempaan ja oikeaan reunaan.

Mitä jos olisi selvitetty samalla laskutavalla, montako ihmistä ilmastonmuutos tappoi 1940-luvulla? Ääritapauksia on nykyiseen verrattuna kolminkertaisesti, erotus 1900-luvun alkuun on yli viisinkertainen (eventtejä vertailujaksolla: 98,33/vuosikymmen; lisäystä 2000-2009:  136-98=38; lisäystä 1940-1949: 307-98=209; 209/38=5,5). Sijoittamalla arvot yllä lainattuun kaavaan selviää, että ilmastonmuutoksen uhrina menehtyi 40-luvulla sadoittain tukholmalaisia. Maailmanlaajuisesti luvun täytyy pyöriä miljoonissa. Historiankirjoitus menee väistämättä uusiksi.

Tutkimus tuntuu nojautuvan moneen varsin huteraan oletukseen. Mutta minkäs teet – kai sen on oltava totta, kun Naturessa sanotaan.

Mainokset

5 kommenttia artikkeliin ”Tukholma-syndrooma

  1. Entäpä confounding variables kuten esim. päivän pituus? Mitä tapahtuu jos pidät päivän pituuden suunnilleen vakiona esim. katsomalla vaikka vain tammikuuta – mitä lämpötilayhteydelle käy?

    • Pelkästä tammikuusta sain tällä aineistolla selvemmän tuloksen, asteen lämpeneminen säästää n. 42 henkeä kuussa ja R^2 kasvaa 0,33:sta 0,48:aan. Mutta jäljelle jää tosiaan enää 10 datapistettä.

      • Hienoa. Nyt pitäisi sitten vain tietää ovatko sään ääri-ilmiöt lisääntymässä vaiko eivät. Jotku tutkijat esittävät että arktikan lämpeneminen on heikentämässä polaarivorteksia ja sitä kautta lisäämällä suihkuvirtauksen jumitusta paikalleen, mikä aiheuttaa äärilämpötiloja. Mitä mieltä aiheesta?

      • IPCC:llä on vain keskimääräinen varmuus (medium confidence) siitä, että lämpöaallot ovat globaalisti yleistyneet v. 1950 lähtien. Sen kauemmas ei arvioida muuta kuin maininnalla, että ennen 50-lukua joillain alueilla oli enemmän lämpöaaltoja. EPAn mukaan 1930-luku on aivan poikkeuksellinen.

        Kylmyys aiheuttaa Suomessa ilmeisesti 15 kertaa enemmän kuolemantapauksia kuin lämpö. Lämpökuolemistakin vain pieni prosentti liittyy näihin top 2% lämpöaaltoihin. Käsittääkseni tässä on siis keskitytty aivan minimaaliseen marginaaliin, joka sattuu antamaan ”oikean tuloksen”.

  2. Siteeraamasi tutkimus saattaa olla kökkö mutta ei ole kirkossa kuulutettu etteikö pohjoisten napa-alueiden jatkuva lämpeneminen lisäisi kylmyysaaltoja. Eihän siihen tarvita kuin viikkoja paikallaan pysyvä blocking high ja siperian kylmät voivat tulvia syvälle Eurooppaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s