MT: maapallon lämpeneminen aiheuttaa kylmyyttä

Maaseudun Tulevaisuus eilen:

Eteläisessä Euroopassa maapallon lämpeneminen aiheuttaa lisääntyvää kuivuutta ja lämpöpiikkejä, pohjoisessa märkyyttä ja kylmyyttä etenkin kylvöaikaan.

Nyt se on siis virallista: maapallon lämpeneminen aiheuttaa kylmyyttä myös meillä Suomessa. Luin tämän moneen kertaan, mutta niinhän siinä yksiselitteisesti sanotaan: ”maapallon lämpeneminen aiheuttaa … pohjoisessa … kylmyyttä etenkin kylvöaikaan.” Loppuosan tarkennus tarkoittaa, että lämpeneminen aiheuttaa kylmyyttä ympäri vuoden, mutta erityisesti kylvöaikaan. Vai voiko tämän ymmärtää jotenkin muuten?

Lehden tavoittama professori Reimund Rötter väittää:

”Viime vuosina olemme todistaneet poikkeuksellisten ja äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia viljantuotantoon tärkeillä maanviljelyalueilla. Nämä ilmiöt ovat olleet yksi tärkeimmistä syistä kasvavaan elintarvikepulaan ja elintarvikkeiden hintapiikkeihin”, toteaa MTT:n professori Reimund Rötter .

Professori Rötter ei tältä osin näytä kuuluvan ilmastotieteen konsensukseen. Keväällä julkaistu IPCC:n raportti on sitä mieltä, että sään vaikutus ruoan hintapiikkeihin on edelleen epäselvä (WGII luku 7, s. 9):

At the same time, food prices are increasingly associated with the price of crude oil (blue line), making attribution of price changes to climate difficult. Thus, there is clear evidence since AR4 that prices can rise rapidly, but the role of weather in these increases remains unclear.

Rötterin mallinnusprojekti käyttää kymmenkunta vuotta vanhoja simulaatioita (CMIP3), jotka valmisteltiin IPCC:n edellistä, AR4-raporttia varten. Päätelmät riippuvat täysin siitä, kuinka luotettavaksi katsotaan edellisen mallisukupolven vuosisadan loppuun ulottuva alueellinen ennustuskyky. AR5-raportissa (WGI, SPM) kerrotaan, että nykyään käytettävät mallit simuloivat esimerkiksi sään ääri-ilmiöt olennaisesti (substantially) vanhoja paremmin; kääntäen MTT:n käyttämät mallit ovat olennaisesti heikompia kuin uudet. Uusien CMIP5-mallien hajonta alueellisessa keskilämpötilassa on +/- 3 astetta(!), mutta sademääriä ne simuloivat heikommin (WGI, luku 9, executive summary).

MTT:n projektissa CMIP3-malleista valikoitiin subjektiivisesti hyvältä näyttäviä malliajoja, kuten tapana on, ja pudotettiin pois niitä, joissa jo nykypäivän tilanne on liian räikeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa:

Simulations in brackets were excluded in the ISTO ensemble, but will be considered to be added after further investigation of the reliability of these runs.
…
Four of these were conducted with GCMs that were excluded in the ISTO analysis (Jylhä et al. 2009) based on either a land-sea-mask that was considered inappropriate for Finland or because present-day biases were judged to be too large (Ruosteenoja et al. 2011).

Mainittu Ruosteenoja et al. 2011 liittyy ACCLIM-hankkeeseen, jossa kohdattiin samanlaisia ongelmia. Simulointeja otettiin mukaan harkinnanvaraisesti ja jätettiin pois, kun tulokset olivat kertakaikkiaan liian älyttömiä:

Taulukon 6 yhteensä 22 mallista kolmea (merkitty tähdellä) käytettiin ainoastaan laadittaessa lähivuosikymmenien ilmastoskenaarioita uudelleenotantamenetelmän avulla. Näissä kolmessa mallissa joko Suomen simuloitu nykyinen ilmasto poikkesi huomattavasti havaitusta, maan ja meren jakauma oli epärealistinen tai mallikokeita oli tehty vain yhdellä SRES-skenaariolla. Huomattakoon myös, että näistä epäilyttävistä malleista kahdessa laskentatarkkuuskin on joko vaaka- tai pystysuunnassa joukon huonoin. Lumipeitteen muutoksia tutkittaessa jouduttiin jättämään vielä pois kaksi muuta mallia, koska toisesta (NCAR-PCM) lumitiedot puuttuivat kokonaan, toisella (GISS-ER) ne olivat täysin epärealistisia.

MTT:n projektiin GISS-ER on onneksi kuitenkin kelvannut. ACCLIM-raportti totesi myös:

Lisäksi kahdessa mallissa maaperä oli Etelä-Suomea myöten ikiroudassa, eli malleissa esiintyi routaa kesälläkin. Myös maaperän vesisisältö ja sen muutokset ilmaston lämmetessä vaihtelivat suuresti mallista toiseen. Tämä kaikki osoittaa, kuinka vaikeaa mallien on simuloida maaperän lämpö- ja kosteusoloja. Ei välttämättä tarvita kovin suurta heittoa mallitetuissa lämpötiloissa, sademäärissä ja lumen määrissä, jotta se kumuloituisi suureksi virheeksi maan kosteudessa ja lämpötilassa.

Antoivatko jäljelle jääneet simulaatiot näennäisen uskottavia arvoja vahingossa vai pystyvätkö ne oikeasti ennustamaan, mitä pelloillamme tapahtuu 2100-luvun taitteessa? En lähtisi tällaiseen uskonloikkaan, enkä varsinkaan maksattamaan jälkipolvilla  politiikkaa, joka perustuu tällaiseen uskoon.

Samaan aikaan toisaalla Pellervon Taloustutkimus on laskenut, että ilmaston lämpenemisen (joka aiheuttaa kylmyyttä) hillitseminen maksaa kotitalouksille vuodessa jopa 1000 euroa. Mitä tällä saavutetaan? Suomen osuus maailman CO2-päästöistä on niin häviävän pieni, että talkoiden vaikutusta ei edes noiden em. mallien mukaan pystyisi havaitsemaan. Puhutaan käsittääkseni korkeintaan asteen tuhannesosista useita sukupolvia kestävän kuurin tuloksena.

Voi siis huoletta sanoa, ettei Suomen ”päästövähennyksillä” ole mitään käytännön merkitystä, vaan kyse on ainoastaan jonkinlaisesta symbolisesta eleestä, solidaarisuuden osoituksesta ja poliittisesta esimerkin näyttämisestä. Hinta on kuitenkin kouriintuntuva ja koskee jokaista eläkeläistä, opiskelijaa, köyhää, lapsiperhettä, jne.

Eikö olisi reilumpaa, että ne joilla on innostusta ja varaa tällaisiin poliittisiin kannanottoihin, voisivat rajoittaa omia CO2-päästöjään niin paljon kuin haluavat, mutta vähäosaisemmille annettaisiin mahdollisuus selviytyä arjestaan ilman elinikäistä pakko-osallistumista näihin puhtaasti ideologisiin tempauksiin?