Yle uutisoi 23.5. Italian tulvista. Kärjeksi oli vähemmän yllättäen valittu, että ne johtuivat ilmastonmuutoksesta. Mitään muuta taustatekijää ei jutussa tule esille.
Tällaiset äärisäät liittyvät ilman muuta ilmastonmuutokseen, tutkijat sanovat.
– Keskenään vuorottelevat lyhytkestoiset rankkasateet ja pitkät kuivuusjaksot ovat oppikirjaesimerkki ilmastonmuutoksen ennakoiduista vaikutuksista, sanoo Giulio Betti.
Aiemmin tässä kuussa uutistoimitus varoitti useampaan otteeseen käsillä olevasta kuivuuskriisistä Etelä-Euroopassa. Sateiden puute uhkasi Espanjan maataloutta ja kuivasta kesästä oli tulossa muun muassa Italialle ”oikeasti vakava paikka”. Tämänkin vitsauksen ainoa syy oli tietysti ilmastonmuutos.
Ilmastoakin rajumpi muutos näyttää tapahtuneen journalismin tasossa. Nykyään sekä kuivuus että sateet ja varsinkin niiden välinen vuorottelu menevät osoituksena ihmisen aiheuttamasta ilmastokriisistä. Voisikin kysyä, minkälainen sääilmiö tai niiden yhdistelmä ei sitä olisi.
Uutisen mukaan Italia kuuluu ”ilmastonmuutoksen riskialueeseen”. Löytyyköhän maailmasta tosiaan joku alue, joka ei sellaiseen kuulu – viimeistään sitten, jos siellä tapahtuu jokin uutiskynnyksen ylittävä sääilmiö.
Ylen ilmastonmuutos-kategorian edellinen uutinen kertoi Tornion tämän kevään tulvista. Jo toissa vuonna kaukaa viisaasti varoitettiin Lapin tulvien monimuotoisesta kriisiytymisestä:
Keskimäärin tulvat pysyvät ennallaan tai pienenevät, mutta ääriskenaarioilla ja rankkojen sateiden kasvaessa tulvien kasvukin voi olla mahdollista lähivuosikymmeninä.
Etelä-Euroopan tavoin oppikirjaesimerkkejä ilmastokriisistä ovat siis Lapin tulvien ennallaan pysyminen, väheneminen ja lisääntyminen.
Myönnettäköön, että Italian ääri-ilmiön yleistymistä Yle tukee vakuuttavan näköisillä tilastotiedoilla. Paatunutta skeptikkoakin (jos lukijakunnassa joku sellainen on) saattaa hätkähdyttää jutun infografiikka:
Tulvia olisi siis viiden viime vuoden aikana tapahtunut yli neljä kertaa enemmän kuin edellisenä samanpituisena jaksona.
Seuraan alan tutkimusta ja uutisia päivittäin, mutta en muista, että tällaisesta hyppäyksestä olisi aiemmin kerrottu missään. Tietääkseni tulvat ovat olleet paremminkin oppikirjaesimerkki ääri-ilmiöstä, jossa ei ole vuosikymmenien etsimisestä huolimatta löydetty yksiselitteistä muutosta.
Mutta ei kai Suomen luotetuin media voi uutisissaan jakaa väärää tietoa näin vakavasta asiasta? Nyt tapahtuneissa tulvissa kuoli 15 ihmistä ja 50 000 joutui kodittomaksi. Ei ole lainkaan samantekevää, mitkä syyt katastrofiin johtivat.
Twitterissä huomautettiin, että vapaasti saatavilla olevan HANZE-tietokannan perusteella Italian tulvissa ei ole tapahtunut hälyttävää nousua viime vuosikymmeninä. Määrät näyttävät pikemminkin laskeneen 1950-luvulta. Koko Euroopan kattava tietokanta on koottu Delftin teknillisessä yliopistossa. Valitettavasti se päättyy vuoteen 2017 eli juuri ennen Ylen uutisoimaa dramaattista hyppäystä.
Tilastoissa on varmasti sitä enemmän aukkoja, mitä kauemmas historiassa palataan. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikoihin on vuosia, joina Italiasta ei tässä aineistossa löydy yhtäkään tulvaa.
Toinen vapaasti saatavilla oleva tietokanta luonnonkatastrofeista on EM-DAT, jota ylläpitää belgialainen CRED-tutkimuslaitos. Tämä tilasto loppuu vuoteen 2021. Italian tulvalukemat ovat siinä selvästi lähempänä HANZE-aineistoa kuin Ylen tietoja (tarkempi vertailu tuonnempana).
Italian ympäristöministeriön alaisen ISPRA-tutkimuslaitoksen raportista vuodelta 2020 löytyy myös tulvatilastoa. Vahinkojen osalta (BKT:n suhteen, alla vasen kuva) Ylen pomppausvuosi 2018 ei tässäkään aineistossa ole erityisen poikkeuksellinen. Pahimmat vuodet tässäkin ovat 1950-1960-luvuilla.
Entä Ylen tietolähde, Legambiente-ympäristöjärjestö? Sen juuret ovat 1970-luvun ydinvoimapaniikissa. Nykyisin se taistelee järjestelmämuutoksen puolesta, ydin- ja fossiilista energiaa vastaan samassa rintamassa mm. Elokapinan ja Greta Thunbergin Fridays for Futuren kanssa.
Monenlaisten kapina-aktioiden ohella Legambienten toimintaan kuuluu ”ilmastokriisiin” liittyvien ilmoitusten kerääminen ja tilastointi. Ovatkohan järjestön tiedot luotettavampia kuin akateemisten tutkimuslaitosten?
Alla on vertailu mainittujen kolmen tietolähteen luvuista. Legambienten data alkaa vuodesta 2010, mutta jostain syystä kahta ensimmäistä vuotta ei näytetä Ylen uutisessa.
Ympäristöjärjestön lukemissa ilmenee suuria eroja tutkimuslaitosten tilastoihin jo muutamana ensimmäisenä vuotena, mutta viimeistään ajanjakson loppupuolella ne eskaloituvat juuri niin kuin tutkijat ovat varoitelleet.
Mistään muualtakaan en onnistunut löytämään vahvistusta Ylen uutisoimalle dramaattiselle hyppäykselle. Yksi tuore tutkimus kertoo, että EU-komission Copernicus Emergency Management Service raportoi vuosina 2017-2022 Italiassa 16 merkittävää tulvaa, joista viimeisin tapahtui 15.9.2022. Edeltävään vuoteen päättyvä EM-DAT sisältää vuodesta 2017 lähtien seitsemän tulvaa eli on ainakin suuruusluokaltaan linjassa EU-komission lukeman kanssa.
Mutta Ylen mukaan samoina vuosina tapahtui Italiassa 452 tulvaa! Ihan pienestä epätarkkuudesta ei siis ole kyse. Väitteen mukaan luvussa eivät edes ole mukana kaikki tulvat, vaan ainoastaan rankkasateiden aiheuttamat.
Uutisen kirjoittanut Ylen toimittaja on Twitterissä kyseenalaistanut asiasta keskustelevien ihmisyyttä ja arvellut heidän saavan joltain taholta rahaa.
Selitys ristiriidalle alkaa valjeta, kun selvitellään tarkemmin Legambienten tilastoinnin käytäntöjä. Lukumäärät ovat peräisin järjestön Città Clima -palvelusta. Sen tarkoituksena on ”osoittaa, kuinka ilmastollisten prosessien kiihtyminen liittyy asuinalueiden ja infrastruktuurin ongelmiin Italiassa” [konekäännökseen pohjautuen].
Omatoimiseen tilastointiin on lähdetty ehkä siksi, että todellisessa maailmassa tulvien kiihtyminen jää vaatimattomaksi, ellei olemattomaksi.
Legambienten karttasivulla ilmastotapahtumia pääsee selaamaan yksitellen. Ylen raportoimat luvut löytyvät valitsemalla ”allagamenti da piogge intense” eli rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja laskemalla vuotuiset tapausmäärät.
Città Clima -tietokannan rakentamiseen voi kuka tahansa verkon käyttäjä osallistua ja edistää siten ilmastokriisin hillintää ja -tietoisuuden kasvamista. Call to Action -sivulla syötetään ilmastotapahtuman tyyppi, paikka ja aika. Mukaan voi halutessaan liittää kuvan ja videon. Minkäänlaista tunnistautumista palvelu ei vaadi. Edes ilmoittajan nimeä tai yhteystietoa ei kysytä.
Satunnaisella selailulla huomasin, että ennätysvuonna 2022 on erillisinä tapahtumina paikoin tilastoitu monia selvästi samaan sääilmiöön liittyviä ilmoituksia. Osa tapahtumista ei myöskään vaikuta erityisen katastrofaalisilta – esimerkiksi vesilammikko tai kaatunut puu tiellä.
On syytä epäillä, että vastaavanlaisia vesilammikoita saattoi Italiassa muodostua myös tilastoinnin alkuvuosina – ehkä jopa useita. Tuolloin vain kukaan ei ilmoittanut niitä nettisivuille. Voi olla, että harva tiesi vielä koko palvelun olemassa olosta ja siksi ilmoituksia saatiin ensimmäisenä vuonna vain kuusi (6) kappaletta.
Ylen raportoima ns. tulvien räjähdysmäinen yleistyminen muutaman vuoden aikana selittyneekin paremmin ilmastokapinallisten nettigallup-aktiivisuudella kuin millään todellisella sääilmiöllä, saati ilmastonmuutoksella.
Tulvat ovat tuhoisin säähän liittyvä ilmiö Euroopassa ja viime vuosikymmenten ilmastopaniikin myötä niiden tilastolliseen tutkimukseen on satsattu ennennäkemätön määrä resursseja. Tästä huolimatta viisasten kivi näyttää jääneen vielä löytämättä. IPCC:n viimevuotinen raportti toteaa, että Välimeren alueen tulvissa havaitaan sekaisin lisääntyviä ja väheneviä trendejä. Ilmastonmuutoksen mahdollisesta roolista on tietysti vielä vähemmän varmuutta kuin mahdollisen trendin suunnasta (low confidence). Maankäytön muutokset, kaupungistuminen ja monenlainen muu suora ihmistoiminta vaikuttaa ratkaisevasti tulvariskiin (AR6 wg2 CCP4).
Välimeren alueelta löytyy siis paikallisia muutoksia kumpaankin suuntaan, ilman tilastojen väärentämistäkin. Jos kiinnitetään huomio vain toiseen, päästään aina haluttuun johtopäätökseen.
Se, että globaaleja tai edes maakohtaisia trendejä tulvien esiintyvyydessä tai intensiteetissä ei ole onnistuttu erottamaan, tarkoittaa tietysti, että jos ne tosiaan ovat jossain yksittäisellä alueella jollain aikavälillä yleistyneet, niin ne ovat samalla vastaavasti vähentyneet jossain muualla – nettovaikutus olisi yhtä todennäköisesti hyödyllinen kuin haitallinen.
Yle on juttuunsa haastatellut ”Italian valtiollisen tutkimuslaitoksen meteorologia ja ilmastotutkijaa” Giulio Bettiä. Hän on Twitterissä kiitellyt Yleä uutisiin pääsystä ja osallistunut vähän aiheesta käytyyn keskusteluunkin. Vaikuttaa siltä, että tutkija on joutunut hieman epämukavaan välikäteen – vahvistaako uutisen humpuukitilastot vai kyseenalaistaako sen faktapohja.
Betti toteaa, että tulvat ovat ”surullinen normaliteetti” Italiassa. Vastoin uutista hän arvioi, että se onkin tulvan tyyppi (eikä niinkään esiintyvyys), joka on muuttumassa. Hänen mukaansa syöksytulvat (flash flood) ovat ”todennäköisesti” yleistymässä ja suuret tulvat jopa vähenemässä.
”big” floodings are decreasing, flash floods are probably increasing because of the changing rainfall regime. Studies about flash floods are fewer, local and challenging but this research field is growing.
Giulio Betti
Nyt Emilia-Romagnassa tapahtunut tulva on epäilemättä tätä suurta, vähenemässä olevaa lajia. Tulvivia jokia oli ainakin 23. Varoituksia annettiin koko 22 000 neliökilometrin hallintoalueella, johon kuuluu 43 kaupunkia. Myös EU:n Copernicus-varoitusjärjestelmässä nämä luokitetiin normaaleiksi jokitulviksi, eikä flash flood -luokkaan. Betti lisää, että syöksytulvat, jotka siis hänen mielestään yleistyvät, ovat maantieteelliseltä laajuudeltaan pieniä.
Uutisen sanoma siitä, että nyt tapahtunut katastrofaalinen tulva olisi ilmastonmuutoksen seurausta, asettuu kommentin myötä vähän outoon valoon. Ei kai edes ilmastonmuutos voi samaan aikaan sekä aiheuttaa että estää tällaisia suurtulvia?
Mitä tulee syöksytulvien mahdolliseen yleistymiseen, niiden osalta suoralla ihmistoiminnalla kuten kaupungistumisella on erityisen suuri rooli. Ilmatieteen laitos (linkki edellä) toteaa asfaltin ja rakennusten merkityksen niiden synnyssä.
Tämä ilmenee myös Bettin linkittämistä tutkimuksista. Yksi niistä arvioi simulaatioiden pohjalta, että RCP8.5-skenaarion mukaiset CO2-päästöt lisäisivät syöksytulvien osuutta USA:n tulvissa 7,9% vuosisadan lopulla. Mallien moninaiset virheet ja epävarmuudet huomioiden efekti ei vaikuta järin suurelta, vaikka valittu päästöskenaario on niin äärimmäinen, että sen toteutumista pidetään nykyisin epäuskottavana. Tuosta vuosisadan lopun simulaatiosta on aika pitkä harppaus siihen, että toukokuun 2023 Emilia-Romagnan ei-syöksytulva johtuisi ”ilmastopäästöistä”.
Ilmastonmuutos on ymmärrettävästi houkutteleva syntipukki, jos työskentelee valtion palveluksessa ja vastuualueeseen kuuluu tulvariskin ennakointi ja varautuminen. Euronewsin mukaan tulvat johtuivat huonosta jokien hoidosta.
”Joenpenkan murtumisella ei ole mitään tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa, se on ylläpito-ongelma”, kommentoi Emilia-Romagnan geologisen seuran johtaja. Hän näkee taustalla byrokratian, työvoiman leikkaukset, jokien seurannan laiminlyönnin ja puuttuvan metsityksen vuoristoalueilla.
Lisäys 1.6.2023: Uutistoimisto AP:n mukaan World Weather Attributionin tutkijat arvioivat ilmastomallien ja havaintodatan pohjalta, että Italian toukokuun rankkasateet eivät johtuneet ilmastonmuutoksesta. Mikään 19 testatusta ilmastomallista ei viitannut siihen, että ”ilmastopäästöt” olisivat lisänneet tällaisen tapahtuman todennäköisyyttä.
”Emilia-Romagnan alueen keväiset rankkasateet eivät todellakaan ole havaittavasti lisääntyneet … [Toukokuun tulvat] ovat ilmiö, jossa selvästi emme näe trendiä”, sanoo WWA-tutkimushankkeen perustaja Friederike Otto, extreme event attribution -metodologian kehittäjä ja mm. IPCC:n AR6-raportin kirjoittamiseen osallistunut tutkija.
Sivumennen sanoen, tällainen pyrkimys osoittaa mallinnuksilla jälkikäteen, että joku yksittäinen tapahtuma olisi johtunut antropogeenisestä ilmastonmuutoksesta, on lähinnä poliittista aktivismia. Palvelun jokseenkin ainoa kysyntä tulee poliitikoilta ja medialta, jotka haluavat kiireesti minkä tahansa vähänkään uskottavan perusteen väitteille, että mikä tahansa katastrofi oli ilmastonmuutoksen syytä. Tällainen ”tutkimus” ei herätä yhtään tulvauhria henkiin. Sen ainoa käyttötapa on uhrien hyväksikäyttö poliittisen agendan ajamiseen. Alan kirjallisuudessa metodologiaa on kritisoitu. Mallit ovat epäluotettavia ja riski monenlaiselle biasoitumiselle on helppo nähdä. ”Tutkimus” tehdään kiireessä, jotta tulokset ehditään syöttää medialle ennen mielenkiinnon hiipumista, eikä vertaisarviointiin jää aikaa.
Lisätietoa
Muutama käännös alan tutkimuksista:
”Huolimatta laajalle levinneestä käsityksestä, että rankkasateet lisääntyisivät tai pahenisivat, niiden muutosta ei ole vielä selkeästi validoitu tieteellisessä kirjallisuudessa, ainakaan Italiaa koskien, eikä varsinkaan lyhytkestoisten ääri-ilmiöiden osalta.”
Regional Assessment of Sub-Hourly Annual Rainfall Maxima, Water, 2022
”Tulokset vahvistavat, että eripituiset rankkasateet eivät ole yleistymässä yhdenmukaisesti Italiassa ja vastakkaisia trendejä esiintyy eri sektoreilla, jopa lyhyin välimatkoin.”
Long-Term Spatial and Temporal Rainfall Trends over Italy, Environ. Sci. Proc. 2022
”Maailmanlaajuinen tulvavahinkojen kasvu viime vuosikymmeninä ruokkii yleistä mielikuvaa, että tulvariski nousee dramaattisesti eri syistä, joista ilmastonmuutos usein esitetään ratkaisevana tekijänä.”
”Aiempien analyysien mukaisesti … emme havaitse mitään näyttöä tilastollisesti merkitsevästä muutoksesta tulvariskissä”
”Analyysi osoittaa merkittävää kasvua asuinalueiden laajuudessa tutkitulla alueella [Emilia-Romagna], minkä takia odotettavissa olevat vahingot ovat lähes tuplaantuneet [1950-luvulta].”
Evolution of Flood Risk over Large Areas: Quantitative Assessment for the Po River, Journal of Hydrology 527 (2015): 809-23
Muok. 29.5. pieniä lisäyksiä ja loppuun pari tutkimuslinkkiä ym.
Ilmastotiede 