Twitter-yhteenvetoa

Kokosin  pitkästä aikaa yhteen Twitterissä tekemiäni huomioita ilmastonmuutoksen saralta. Twiitit ovat suurimmaksi osaksi kommentteja linkitettyihin tutkimusartikkeleihin tai uutisiin.

Olen ryhmitellyt niitä tähän aihepiireittäin ja jossain määrin laajentanut niiden lyhenneltyä ilmaisua.

Twitterin puolelta löytyy monessa tapauksessa kuvia ja linkkejä, joita en lähtenyt tänne blogiin siirtämään. Linkki alkuperäiseen twiittiin löytyy napsauttamalla 🐦-emojia. Sitaateissa olevat suomennokset ovat omia käännöksiäni, eivätkä esim. Twitterin merkkirajan vuoksi välttämättä ihan sanatarkkoja.

 

Tieteellistä konsensusta rakentamassa

🐦 Tutkimus (PNAS): tieteellisen koulutuksen saaneet epäilevät ”ilmastotieteen konsensusta” todennäköisemmin kuin maallikot. Tämä näyttää olevan ainoa tutkitusta kuudesta ”kiistanalaisesta” kysymyksestä, jossa tiedekoulutus merkittävästi lisää skeptisyyttä.

🐦 Tutkimus Naturessa: tiedelukutaitoiset ja tekniseen päättelyyn kykenevät ovat vähemmän huolissaan ilmastonmuutoksesta kuin keskivertokansalaiset.

🐦 Vuoden 2018 tutkimus samassa julkaisussa selvitteli, onko ilmastoskeptisyys yhteydessä taipumukseen uskoa salaliittoteorioita. Tulos: ei ole. Vastaajat, jotka uskoivat ilmaston lämpenemisen olevan kokonaan tai pääosin ihmisen aiheuttamaa itse asiassa uskoivat salaliittoihin enemmän (data on julkisesti saatavilla). Eroa ei pidetä tilastollisesti merkitsevänä.

Jos kyselyssä olisi huomioitu ilmastokeskustelun mainstreamiin kuuluvia salaliittoteorioita (kuten öljy-yhtiöiden harhautuskampanjat tai Elokapinan ”ilmastotiede on valhetta”), tulos olisi varmasti paljon selvempi.

🐦 Tutkimus etsi syitä ympäristö- ja terveysriskien liioittelulle tieteessä ja mediassa. Otsikoihin pääsevät useimmin PR-toimintaa tekevät tutkijat. Tutkijoilla on taipumus keskittyä potentiaalisiin kielteisiin vaikutuksiin. Hypoteettiset riskit voidaan esittää todellisina rahoituksen ja kilpailun takia. Media taas haluaa yksinkertaisia tarinoita.

🐦  Tutkijaryhmä huomasi, että kun Etelämantereen jäätikköä simuloidaan aiempaa tarkemmalla menetelmällä, se näyttääkin kasvattavan massaansa tulevina vuosisatoina eli vaikutus olisi merenpintaa laskeva.

Vertaisarvioija pitää tulosta yllättävänä ja poliittisesti arkaluontoisena. Kirjoittajat toteavat, että ongelma on otettu huomioon jo tutkimusta laadittaessa, mutta hiovat vielä sanamuotoja epämääräisempään suuntaan. He jopa pohtivat, mitä kohtia tutkimuksesta oletetut ilmastonkieltäjät lukisivat ja muokkaavat artikkelia sen mukaan. ”Selkokieliseen” lyhennelmään (Plain Language Summary) päätetään lisätä spekulaatiota pessimistisemmästä ilmastokehityksestä.

Tutkimuksessa ilmaistut johtopäätökset ja implikaatiot on siis muotoiltu poliittisin, ei tieteellisin perustein. Ilmastonmuutoksen pitää näyttäytyä uhkaavana ja haitallisena, vaikka laskelmat ja mittaukset kertoisivat muuta. Kyseessä näyttää olevan business as usual ilmastotieteessä.

🐦 Tutkimus (Geophysical Research Letters): Etelämantereen jäätikön pintamassataseen (SMB) luonnollinen vaihtelu on luultuakin suurempaa, joten havaittujen muutosten merkitsevyyttä ei voi osoittaa.

Tässäkin pisti silmään selkokieliseen tiivistelmään lisätty vastuuvapauslauseke: ”on silti selvää, että Etelämanner kokonaisuutena menettää jäämassaa lisääntyneen poistuman vuoksi, ja tämän oletetaan olevan suurempi tekijä kuin sadannan muutokset.” Tällaista julistusta ei tieteellisessä tiivistelmässä ole. Tutkimuksessa ei tarkastella kokonaistasetta, eikä siihen nähdäkseni viitata sanallakaan missään muualla kuin tuon selkokielisen selityksen viimeisessä virkkeessä.

Tutkimus ei millään tavalla tue vakuuttelua varmasta massakadosta vaan paremminkin päinvastoin (epävarmuus on luultua suurempaa). Lisäys selkokieliseen tiivistelmään on tehty puhtaasti ns. tiedeviestinnällisistä syistä.

🐦 Tutkija kertoo ilmastotieteellisestä vertaisarvioinnista: ongelmaksi muodostui, että arvioijan mielestä väärin ajattelevat ihmiset saattaisivat käyttää tutkimustulosta hyväkseen ja kyseenalaistaa ilmastotiedettä. Julkaisu torpattiin.

🐦 Kuuluisa ympäristötoimittaja David Roberts ja Valkoisessa talossakin työskennellyt ilmastotutkija Noah Kaufman ovat samaa mieltä: arviot ilmastonmuutoksen aiheuttamista haitoista ovat 95%:sti arvailua. Joten hypetetään arvauksia, joilla saadaan haluttu poliittinen vaikutus ihmisiin. Hatusta vedetyillä ”tarkoilla” luvuilla on herkkäuskoisiin maaginen efekti.

kaufman

Toimittaja näyttää poistaneen twiittinsä jälkikäteen, mutta tutkijan kommentit ovat vielä näkyvissä.

Näyttää siltä, että alan tutkimuksen politisoituminen on edennyt hyvää vauhtia. Tietämyksen lisäämistä tärkeämpää on varoa, ettei virallisen totuuden epäilijöille vahingossakaan anneta tuumaakaan periksi ja ilmastonmuutos näyttää uhkaavalta.

Vuonna 2020

Tulevaisuuteen suuntautuvia kauhukuvia arvioidessa on valaisevaa seurata, kuinka hyvin vastaavat ennusteet ovat menneinä vuosina toteutuneet.

🐦 Vihreän liiton ilmasto- ja energiaohjelmassa käytettiin vuosituhannen alussa lähteenä Pentagonin salaista ilmastoraporttia, joka oli vuotanut lehdistölle. Siinä asiantuntijat kertovat mm. kuinka Euroopan suurkaupunkeja jää veden alle ja Britannian ilmasto viilenee ”siperialaiseksi” vuoteen 2020 mennessä.

Guardian haastatteli raporttia käsittelevään juttuunsa johtavia ilmastoasiantuntijoita, mm. keskeisiä IPCC-vaikuttajia. Kukaan heistä ei kyseenalaista raportin ennusteita. Kaikki tukevat sitä ja pilkkaavat presidentti Bushia, koska tämä oli skeptisempi.

Käsittelin raporttia jo tarkemmin vuonna 2014. Verkkouutiset kirjoitti asiasta nyt vuoden vaihteessa.

🐦 Suomi malariatartuntojen riskialuetta vuoteen 2020 mennessä!

malaria2020

🐦 Intian suurkaupungit Mumbai, Kalkuttaja Chennai jäävät kokonaan meren alle vuoteen 2020 mennessä!

🐦 Vuosikymmen sitten Pasi Toiviainen ja monet muut uskoivat Afrikan viljasatojen putoavan ilmastonmuutoksen takia vähintään puoleen noin vuoteen 2020 mennessä. Todellisuudessa sadot näyttävät paremminkin tuplautuneen. OECD ja FAO arvioivat nousun jatkuvan tästä eteenpäinkin (lähdevitteitä twiitissä).

🐦 Vuosituhannen alussa ennustettiin, että ilmastonmuutos tuplaisi malariaan kuolevien määrän vuoteen 2020 mennessä. Todellisuus: malariakuolleisuus on puolittunut. Duodecim Terveyskirjasto:

Malariakuolemien määrä on kuitenkin puolittunut 2000-luvun kuluessa, eikä malaria ole enää missään pikkulasten yleisin kuolinsyy

🐦 Muutama vuosi sitten uutisoitiin, että ilmastonmuutos on aiheuttamassa globaalin kahvikriisin vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi Meksikossa useimpien viljelmien piti hävitä. Viesti ei näköjään ole mennyt perille Nestlélle, joka avaa Meksikon Veracruziin uuden 154 miljoonan dollarin tuotantolaitoksen.

IPCC:n arviointiraportti referoi tutkimusta, jonka mukaan juuri Veracruzin alueella viljelyn pitäisi jo olla taloudellisesti kannattamatonta.

Tilastot kertovat, että globaalisti viimeisenä kahtena vuotena kahvi on kärsinyt ylituotannosta. Trendin odotetaan jatkuvan ensi vuonna, jolloin odotetaan ennätysrunsaita satoja.

Ilmastoennusteissa kahvin piti jo olla harvojen rikkaiden luksustuote. Tuottajienkin mukaan kriisi on päällä, mutta ongelmana on ennätyssatojen aiheuttama hinnan lasku.

Hiljattain julkaistiin tutkimus, jonka mukaan kahvin tulevaisuus näyttääkin aiempia arvioita paremmalta. Aiemmin ei otettu huomioon, että noussut CO2-pitoisuus parantaa kahvin(kin) satoja ja selviämistä kuivuuskausina.

🐦 2020 Vision -konferensissa vuosituhannen alussa tutkijat visioivat mm. että ilmastonmuutos pyyhkii Tuvalun maailmankartalta vuonna 2017. Todellisuus: Tuvalun pinta-ala on kasvanut.

Tarinoita tiedotusvälineissä

🐦 Yle uutisoi 26.6.2019, että videon katsominen älypuhelimella tuottaisi 61 kg:n CO2-päästöt 85 tunnissa eli yhtä paljon kuin lento Helsingistä Tukholmaan. Vuonna 2016 julkaistun vertaisarvioidun elinkaarianalyysin perusteella luku näyttäisi olevan n. 100-kertainen liioitelma.

Samaan suuntaan viittaa myös VTT:n tutkimus (2018), jonka mukaan mobiilidatan sähkönkulutus on pudonnut suurinpiirtein sadasosaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt liikutaan suuruusluokassa 0,1 kWh per gigatavu. Normaalilaatuisen videon katsominen aiheuttaa noin 0,7 gigatavun datasiirron tunnissa.

Ylen lähde on ClimateCare-nimisen ilmastofirman laskelma vuodelta 2009. Lähdeviitettä yritys ei anna. Lukema koskee PC-tietokoneen, ei mobiililaitteen hiilijalanjälkeä.

Verkkouutiset uutisoi twiiteistäni: Ylellä satakertainen virhe puhelimen ilmastovaikutuksista. Poikkeuksellisesti Ylekin julkaisi oikaisun.

🐦 Painokoneet seis: kesäaurinko sulattanut lunta Alpeilla, vesilammikko muodostunut! (Yle). Turistin ottama kuva on aiheuttanut maailmanlaajuisen mediasensaation.

”Hälytyskellojen pitää soida … en ole koskaan nähnyt mitään tällaista”, selittää 24-vuotias Bryan kiihtyneenä.

Olisiko kyseessä sittenkin aika arkinen ilmiö? Google Earthin kuvaan on vuodelta 2015 osunut vielä suurempi lammikko. En lähde valokuvista arvioimaan, onko kyseessä täsmälleen sama kohta.

Oheisessa kuvaajassa on läheisellä (ja n. samalla korkeudella) Punta Helbronnerin sääasemalla mitattuja maaperän lämpötiloja 2009-2011. Plussalle nouseminen kesäisin näyttää olevan paremminkin sääntö kuin poikkeus.

Ylen lainaamassa Geo-lehdessä paikallinen opas Armando Chanoine toteaakin, että paikalle muodostuu sulamislammikko noin kuukaudeksi joka kesä.

🐦  MTV:n väite: ”Ruotsissa sähköautoilla ajetaan jo enemmän kuin bensiinikäyttöisillä autoilla”! Todellisuudessa siihen on vielä matkaa: liikenneviraston tilaston mukaan sähköautoilla ajetaan 0,2% ja bensiiniautoilla 46% matkoista.

🐦 HS:n mukaan maailma on tulessa. Jutusta saa käsityksen, että käynnissä olisi ennennäkemätön ilmastonmuutos-inferno. IPCC:n tämänvuotinen raportti kuitenkin toteaa, että palanut alue on vähentynyt vähintäänkin vuosikymmenien ajan. Vuoden 2018 tutkimus arvioi laskun alkaneen 1930-luvulla.

Tässä taas yksi tuore tutkimus, joka toteaa tulipalojen voimakkaasti ja tilastollisesti merkitsevästi vähentyneen tällä vuosituhannella. Analyysi perustuu satelliittiseurantaan.

 

🐦 Aamulehden uutinen kertoi kesällä 2018 Kiribatin ilmastokriisistä. Tässä siitä muutama kommentti lähdeviitteineen (löytyvät Twitteristä: linkki).

Väite: Kiribati ja monet muut Tyynenmeren saaret ovat kirjaimellisesti hukkumassa.

➡️ Samana vuonna julkaistu 709 atollisaarta kattava tutkimus toteaa, ettei mikään atolli ole menettänyt alaa viime vuosikymmeninä. Kiribatin pinta-ala on hieman kasvanut.

Väite: Abaiang-saaren (Tebontibike, Tebunginako) eroosio johtuu ilmastonmuutoksesta.

➡️ Yli 10 vuotta Tyynenmeren saaria tutkinut professori S. Donner toteaa Scientific Americanin artikkelissaan, että eroosiolla ei ole mitään tekemistä merenpinnan nousun kanssa.

Väite: Ilmastonmuutos on heikentänyt satoja ja aiheuttanut ruokapulan Kiribatilla.

➡️ FAO:n raportin mukaan aliravitsemus on laskenut 1990-luvulta. Tilastojen mukaan tuotanto on paremminkin noussut.

Väite: ”Puut uppoavat merenpinnan nousun seurauksena rantaveteen”.

➡️ Paitsi, että maa-ala on lisääntynyt, merenpinnan nousun yhteyttä rantojen muutoksiin yleisemminkään ei ole havaittu. Suora ihmistoiminta on niissä määräävin tekijä.

Väite: Kiribati on joutunut ostamaan maata Fidziltä merenpinnan nousun vuoksi.

➡️ Maan parlamentille hanke esiteltiin bisnesmahdollisuutena. Väestöä ei ole ostetulle maalle siirretty, eikä suunnitelmaa ole. Maan käyttötapaa ei ilmeisesti ole vielä päätetty.

 

🐦 Suomen media pitää itsepintaisesti kiinni denialismistaan tuulivoima & lepakot -asiassa. Ei auta selitys tai tutkimusviitteet. Suomen Kuvalehti väittää edelleen, ettei Putkosen tieto lepakoiden räjähtävistä sisälmyksistä pitänyt paikkaansa.

EI1z61NWsAAOiPp

🐦  HS:n jutusta voi saada käsityksen, että ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu olisi merkittävä tekijä rantojen eroosiossa. Toistaiseksi mitään vaikutusta ei ole kuitenkaan osoitettu (IPCC AR5 wg2 ch5: ”lack of attribution”, ”very low confidence”).

Ranskan geologian tutkimuskeskuksen tutkijat totesivat vuonna 2017, että mahdollista merenpinnan nousun aiheuttamaa rantaviivan vetäytymistä ei ole havaittu, mutta skenaariosta riippuen saatettaisiin vuosikymmenien päästä havaita.

Ilmastonmuutoksen pahentama rantojen eroosio on siis vuosikymmenien päähän ulottuva, mm. mallinnuksista ja ilmastoskenaarioista riippuva ennuste, ei toteutunut fakta. Sellaista ei väitä Hesarin siteeraama tutkimuskaan.

HS väittää lopuksi, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaisi myrskyjä. IPCC:n SR15-raportti kertoo päinvastaista: ilmastomallit ennustavat ”konsistentisti” hirmumyrskyjen vähentyvän jatkossa. Lukuisat tutkimukset osoittavat määrän ja tuhovoiman vähentyneen.

 

🐦

🐦 Maailman talousfoorumin artikkeli ns. ylikulutuspäivästä: ”Afrikka kohtelee äiti maata hyvin”, koska se käyttää vain 70% biokapasiteetistaan.

If the whole world used its land, water and energy resources the way the average African does, it would take 70% of the current earth to sustain us all – meaning that there is a surplus left over.

Suomen luvut ovat tässä tilastossa Afrikkaakin paremmat. Käytämme alle 50% maan biokapasiteetista. Pitäisikö muun maailman siis kiittää Suomea luontonsa suojelemisesta, toimiihan se maailman keuhkoina korjaten muiden kestämätöntä kulutusta?

Ei suinkaan: täkäläiset aktivistit, poliitikot ja media käyttävätkin erilaista laskutapaa, jotta saamme itsemme pahantekijöiden kärkipäähän. Katumusharjoitukset jatkukoot.

🐦 HS:n uutinen liittää Idai-hirmumyrskyn ilmastonmuutokseen. Haastateltu meteorologi arvioi, että jos eteläisen Intian valtameren myrskyt ovat lisääntyneet ja jos trendi jatkuu, niin kyseessä olisi ilmastonmuutos.

IPCC:n AR5-raportti on eri linjoilla. Sen läpikäymästä 32 mallinnuksesta 31 ennustaa, että ilmastonmuutos vähentäisi alueen (taulukko 14.SM.4a, ”S. Ind”) myrskyjä. Vähennys tulisi olemaan merkittävää, jopa 48%.

🐦 Grönlanti-tutkimuksen uutisointi keväällä 2019 antaa ymmärtää, että talviset vesisateet olisivat merkki ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta. Todellisuudessa mainittu tutkimus ei tällaista väitä, vaan varoittaa vetämästä johtopäätöksiä tarkastelujaksona tapahtuneesta luonnollisesta lämpenemisestä.

Toisin kuin uutisissa annetaan ymmärtää, kyseessä ei ole uusi ilmiö. Tarkasteltu noin 30 vuoden jakso osuu juuri AMO-syklin nousevalle osalle. Esim. tässä tutkimuksessa mainitaan pohjoisen Grönlannin vesisateista vuonna 1892.

IS:n jutussa kuvataan realistisena uhkakuvana Grönlannin täysi sulaminen ja rannikkokaupunkeja uhkaava 7 metrin merenpinnan nousu. IPCC arvioi Grönlannin massahävikin vuotuiseksi vaikutukseksi merenpintaan n. millin kymmenesosan. Teoriassa sulaminen kestäisi siis suuruusluokkaa 10 000 vuotta. Nykytiedon mukaan merenpinta on tällaisilla aikajänteillä noussut luonnollisestikin moninverroin enemmän kuin tuo 7 metriä.

Marraskuussa 2017 julkaistiin katsaus Grönlannin jäätiköiden kehitystä koskevaan uusimpaan tieteeseen. Siinäkin todetaan, että monimutkaisen luonnollisen vaihtelun vuoksi mahdollista antropogeenista ilmastovaikutusta jäätiköihin on vaikea havaita.

Katsauksessa viitattu Naturen tutkimus toteaa, ettei tieteellistä konsensusta asiasta ole. Tutkijat päätyvät siihen, ettei nykyisillä mittauksilla voi luotettavasti erottaa viimeaikaisia jäätikön muutoksia luonnollisesta vaihtelusta.

🐦 Ylen uusin yritys löytää konkreettinen esimerkki ilmastonmuutoksen haittavaikutuksesta on Marshall-saaret (iltauutiset 5.2.2019, poistunut Areenasta). Nettijuttu tässä. Reportaasi tarjoaa niukasti konkreettista tietoa. Todellisuudessa saaret kasvavat jatkuvasti hienoisesta merenpinnan noususta huolimatta.

Uudehko tutkimus rantaviivojen kehityksesta Marshall-saarilla kertoo, että pääasiallinen muutos 1900-luvun puolivälin jälkeen on maa-alueen kasvaminen, kuten muillakin atollisaarilla.

Uutisissa mainittu hauta-anekdootti on vanhan lämmittelyä, eikä liity ilmastonmuutokseen. Kirjoitin tuosta väitteestä vuonna 2014: HS: vuorovedet riistäytyvät ja haudat aukeavat.

Vuosisadan vaihteessa mediassa hehkutettu tarina katoavista korallisaarista näyttäisi olevan jäämässä pikkuhiljaa pois muodista. Lukuisat tutkimukset viime vuosilta osoittavat, että suunta on päinvastainen, eikä saarten häviämistä ole näköpiirissä.

Esimerkiksi tässä on listattu lähivuosilta 14 lähdeviitettä, joiden perusteella mitään ”hukkumista” ei ole tapahtunut eikä odotettavissa. Yle antaa täysin vastakkaisen kuvan tukeutumalla anekdootteihin ja yksittäiseen tieteen valtavirran vastaiseen ennusteeseen.

Yle väittää yksiselitteisenä tosiasiana, että ilmaston lämpeneminen voimistaisi myrskyjä Marshall-saarilla linkittäen yli 10 vuotta vanhaan lähteeseen. Esimerkiksi tämänvuotinen tutkimus arvioi, että myrskyt siellä (Kwajalein) kävisivät harvinaisemmiksi ja heikommiksi.

Ylen iltauutisissa väitettiin häviävien pikkusaarten olevan ilmastonmuutoksen ”ensimmäisiä uhreja”. IPCC:n uusin arviontiraportti kuitenkin toteaa, ettei niiden kehityksessä ole havaittavissa mitään selvää merkkiä ilmastonmuutoksesta monenlaisten antropogeenisten ja luonnollisten vaikutusten takaa, nyt eikä ehkä jatkossakaan. Ensimmäisen uhrin etsiminen siis jatkuu.

Uutinen muodostaa jälleen täydellisen vastakohdan tieteen näkemyksille. Se antaa kuvan, että ilmastonmuutoksen vaikutukset olisivat Marshall-saarilla ilmiselvät, eikä nähdäkseni mainitse mitään muuta mahdollista syytä eroosiolle ym. (dynamiittikalastus, louhinta, ruoppaus, jne.).

Edellä siteeratun IPCC AR5 WG2 29. kappaleen lead author päivittää tilannetta uudessa katsauksessa vahvistaen yllä kerrotun. Saaret eivät ole häviämässä, ilmastopakolaisuutta niiltä ei ole tapahtunut, eikä merenpinnan nousun vaikutusta eroosioon ole havaittavissa.

🐦  MTV uutiset väitti 31.1.2019, että ”nykyvauhdilla merenpinta nousisi lähes kahdella metrillä vuoteen 2100 mennessä”. Yksinkertaisella jakolaskulla väitetty nykyvauhti olisi siis noin 2,2 cm vuodessa. IPCC:n mukaan todellinen nopeus on noin kymmenesosa tästä. Parin millin vuotuinen nousu tarkoittaisi pariakymmentä senttiä vuosisadassa, ei kahta metriä.

Suuruusluokka olisi siis sama kuin edelliselläkin vuosisadalla. En muista, että merenpinnan nousu olisi tullut historian tunneilla vastaan, kun käsiteltiin 1900-luvun suurimpia katastrofeja.

Videossa myös esitetään, että ns. ilmastonmuutoksen hillitseminen vaikuttaisi jotenkin Etelämantereen jäätiköihin. Ihmistoiminnalla ei kuitenkaan tiettävästi ole yhteyttä kyseisissä jäätiköissä havaittuihin muutoksiin, eikä uutisen aiheena olleessa tutkimuksessa tällaista väitetäkään. Ilmastonmuutosta siinä ei mainita lainkaan.

Esimerkiksi IPCC:n uusimman arviointiraportin kirjoittajat totesivat, että johtopäätös antropogeenisesta vaikutuksesta Etelämantereen jäätikköjen massataseeseen olisi ennenaikainen. Jos koko ihmiskunnan historian päästöillä ei ole toistaiseksi ollut havaittavaa vaikutusta näihin jäätiköihin, on vaikea nähdä, miten ”ilmastotoimillakaan” (jotka tuntuvat usein vain lisäävän päästöjä) olisi.

🐦 Kolme suomalaista ja yksi ruotsalainen menehtyivät lumivyöryssä Norjassa tammikuussa 2019. Ilmastosaarnaa ei maltettu jättää väliin onnettomuuden uutisoinnissa. Iltalehden juttuun asiantuntijaksi saatu Markku Kulmala selittää, kuinka ilmastonmuutos saa aikaan äkillisiä sateita ja lämpötilan sahaamisen nollassa, mistä seurauksena olisi lumivyöryjä. Säätietojen perusteella mitään tällaista ei tapahtunut. (linkki). Lämpötila on onnettomuuden aikoihin ollut selvästi pakkasella.

Paikalla käyneen asiantuntijan arvio lumivyöryn syystä on toisenlainen: pintakuura (surface hoar, overflaterim), jota muodostuu kylmällä, kirkkaalla, tyynellä säällä. Otollinen tilanne syntyy, kun kuurakerroksen päälle sataa tai kinostuu lisää lunta.

Wikipediassa on aika hyvä selitys tästä vyörytyypistä. Vastoin kuin IL:n jutusta voisi luulla, nollan yläpuolelle nouseva lämpötila estää tällaiset lumivyöryt. Melkein kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet liittyvät juuri kuivan lumen laattavyöryihin.

🐦 Luonnonvarakeskuksen ilmastotietoa:

Pitkät sateet alkoivat Keniassa vuosikymmenien ajan aina 15. maaliskuuta. Päivän tarkkuudella.

Nykyään sateet voivat alkaa jo tammi-helmikuussa, eli silloin, kun edellistä satoa vielä korjataan.

Ilmastonmuutos koettelee maapalloa eri tavoin.

Eikö jo maalaisjärjen pitäisi kertoa, ettei mitään ”päivän tarkkuudella” toistuvaa vuosittaista sääilmiötä ole olemassa? Sateet ovat vaihdelleet niin kauan kuin tilastotietoa on olemassa. Lähteet: 1, 2.

🐦

🐦 HS kytki taas USAn itärannikon hurrikaanin (Florence) ja niiden kuvitteellisen lisääntymisen ilmastonmuutokseen. Toisaalla lehden eilen siteeraama asiantuntija Philip Klotzbach toteaa, että rannikolle osuneiden suurten hurrikaanien määrä on itse asiassa romahtanut sadassa vuodessa.

51 vuoden aikana 1966-2016 alueelle saapui vain 7 suurta (kategorian 4-5) hurrikaania, vajaa 37% siitä mitä edellisenä vastaavanpituisena jaksona.

Klotzbach toteaa Journal of Climaten tutkimuksessaan, että trendi on samansuuntainen myös globaalisti, vaikkakaan lasku ei ole tässä vaiheessa tilastollisesti merkitsevä. Selvin havainto on energian (tuhovoiman) suuri ja tilastollisesti merkitsevä lasku.

Tutkimuksessa oikaistaan vuoden 2005 väite (Webster ym.) voimakkaiden hurrikaanien yleistymisestä. Tilastoharhaksi osoittautunut havainto uutisoitiin meilläkin laajasti. Korjausta ja oikaistuja tietoja myrskyjen trendeistä ei sen sijaan ole katsottu maininnan arvoiseksi.

🐦  Yle teksti-tv otsikoi: ”Grönlannin merijää on sulanut” ja jatkaa: ”Sula meri laajenee jatkuvasti kohti pohjoista”. Nettiversiossa puhutaan noidankehästä, jossa merivesi lämpenee aina vain edelleen.

Twiitin animaatiosta nähdään, että noidankehä jää ajallisesti ja maantieteellisesti varsin rajatuksi. Katastrofia voi olla vaikea erottaa varsinkaan mobiililaitteilla, koska kyse on parista satelliittikuvassa vilahtavasta pikselistä.

🐦 HS:n mukaan tiedetään, että ilmastonmuutoksen takia ”Golfvirta on heikentynyt 15% 1950-luvun jälkeen”, koska Naturen tutkimus ”osoitti” sen keväällä. Kertomatta jäi, että viime viikolla toinen Naturen tutkimus päätyi vastakkaiseen tulokseen:

Moniin riippumattomiin indekseihin perustuvat tuloksemme osoittavat, että virtauksen muutokset 1940-luvun jälkeen selittyvät parhaiten monikymmenvuotisella [luonnollisella] vaihtelulla, eikä antropogeenisesti pakotetulla [kasvihuonekaasut] trendillä.

🐦 Ilmastokriisin uhkaavuutta on viime vuosina pyritty korostamaan keksimällä uusia ja omaperäisiä tapoja kuvata aikasarjoja. Lämpötilakehityksiä on esitetty esimerkiksi animoiduilla spiraaleilla tai värillisillä raidoilla.

Varsinaisessa tieteessähän tällaisia esitystapoja ei käytetä, koska ne estävät objektiivisen käsityksen saamisen datasta. Ainoa tarkoitus on saada celsiusasteen murto-osien muutokset näyttämään dramaattiselta. Näitä esityksiä tehtaillaan verovaroilla esimerkiksi Ilmatieteen laitoksella.

Vastapainoksi olen tehnyt pari visualisointia sellaista yleisöä ajatellen, jota mittaustulosten konkreettinen suuruusluokka kiinnostaa. Uusin esitys kuvaa merien lämpenemistä 1970-2017.

Kuten tiedetään, yli 90% ilmaston lämpenemisestä on piiloutunut meriin. Asiasta saatiin taas lisätietoa tammikuussa 2019 Sciencessä julkaistusta tutkimuksesta. Sen perusteella lämpöenergia maapallon merien ylimmän 2 km:n kerroksessa on noussut noin 367 ZJ kyseisenä aikana. Celsiusasteissa muutos olisi noin 0,14°C ja videon lämpömittarin pikseleinä noin 0.

Tulos on suurinpiirtein linjassa Britannian Met Officen aiemman arvion kanssa. Sen mukaan vuosien 1955-2010 välinen lämpenemisestä merissä oli 0,09°C.

 

 

Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset

🐦 Arvostettu RFF-tutkimuslaitos arvioi ilmastonmuutoksen taloudellisia vaikutuksia parhaiden saatavilla olevien talousmallien avulla. Vahingot olisivat 1-2% globaalista BKT:stä vuoteen 2100 mennessä. Tosin 95%:n luottamusväli ei sulje pois plusmerkkistäkään tulosta.

Models relating temperature to GDP levels estimate climate impacts with far less uncertainty. The best models imply GDP losses by 2100 of 1-2%. A 95% confidence region is from -3.1% to +0.2%.

🐦 Tutkimus (Global Environmental Change): ilmastollisiin ääri-ilmiöihin liittyvä kuolleisuus ja suhteelliset taloudelliset vahingot ovat romahtaneet viime vuosikymmeninä.

🐦 Sopivasti COP24-ilmastoneuvottelujen alla ilmestyi kirja ilmastonmuutokseen liittyvistä vahingoista ja -menetyksistä: Loss and Damage from Climate Change (Springer, Cham). Kolmannesssa luvussa tulee esille sellainen pieni ongelma, että vuosikymmenten etsimisestä huolimatta todisteita ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista ei ole tilastoista löytynyt.

No substantial evidence is present for long-term increases in normalised losses from these types of extreme weather, based on quantified loss records.

Residual losses (after risk reduction and adaptation) from extreme weather have not yet been attributed to anthropogenic climate change.

Haastatellut ilmastoneuvottelijat ym. (luku 5) epäilevät, että YK:n teksteissä käytetään tämän näyttöongelman takia epämääräisiä sanavalintoja. Niin sanottuihin ilmastovahinkoihin halutaan avoimesti niputtaa luonnolliset säätuhot. Tämä rationalisoidaan toteamalla, että tärkeintähän on ihmisten auttaminen!

🐦 Tuore tutkimus (Environmental Hazards) selvitti, miten ilmastonmuutos näkyy Australian säävahingoissa (pensaspalot, myrskyt, tulvat) viimeisen puolen vuosisadan aikana. Tulos: ei mitenkään. Tutkijoiden mukaan tämä ei ole yllätys, koska lukemattomat aiemmat tutkimukset eri puolilta maailmaa ovat päätyneet samaan johtopäätökseen.

The key result emerging from our study is that normalised losses aggregated by either season (or calendar year (data not shown)) exhibit no statistically significant trend over time. This outcome should come as no surprise given identical conclusions drawn from many other similar studies across different perils and jurisdictions (e.g. Pielke and Landsea, 1998; Pielke et al., 2008; Crompton and McAneney, 2008; Barredo, 2009, 2010; Di Baldassarre et al., 2010; Crompton et al., 2010; Crompton, McAneney, et al., 2011 and others reviewed by Bouwer, 2011; Barredo, Saurí, and Llasat, 2012; Barthel and Neumayer, 2012; Visser, Petersen, and Ligtvoet, 2014; Pielke, 2018; Mechler and Bouwer, 2015; Chen et al., 2018; Ye and Fang, 2018; Weinkle et al., 2018; Bouwer, 2019). We conclude that the principal driver of the rising cost of natural disasters continues to be societal factors such as where and how we choose to live.

🐦 IPCC:n SR15-raportti kertoo: lukuisat tutkimukset ovat edelleen vahvistaneet laskevan trendin hirmumyrskyjen yleisyydessä ja tuhovoimaa kuvaavassa kokonaisenergiassa.

Kuten kaikki IPCC:n läpikäymät mallinnukset, uudemmatkin simulaatiot viittaavat siihen, että hirmumyrskyt vähentyisivät globaalisti ilmaston lämmetessä.

Samalla tuhovoimaa kuvaavien ACE- ja PDI-indeksien ennustetaan laskevan. Ilmastomallien mukaan hirmumyrskyt olisivat vähenemässä niin paljon, että intensiteetin mahdollinen prosenttiluokan voimistuminen jää varjoon.

DoZ7GOyX0AAWdJY

🐦 Tutkimus: ilmastonmuutos vähentää Atlantin hirmumyrskyjen tuhopotentiaalia tulevaisuudessa. NCAR-tutkimuskeskuksessa kehittiin hurrikaanivaurioita mittaava indeksi, joka huomioi mm. myrskyjen koon, intensiteetin ja myrskyvuoksen vaikutukset tuhoihin.

 

Ilmastopakolaisuus ja -konfliktit

🐦 Nature Climate Change julkaisi loppuvuodesta 2019 kolmenkymmenen asiantuntijan kirjoittaman artikkelin, jossa vaaditaan loppua ilmastopakolaisten myytille.

Heidän mukaansa tutkimusta, rahoitusta ja politiikkaa ajaa itseään vahvistava tarina ilmastonmuutoksen aiheuttamasta massamuutosta ja turvallisuusuhasta.

Jo IPCC:n ensimmäisessä raportissa (1990) ilmastopakolaisuutta pidettiin todennäköisesti vakavimpana ilmastonmuutoksen seurauksena. Huolimatta vuosikymmenien tutkimuksesta ja hurjista ennusteista, näyttöä uhan todellisuudesta ei ole löytynyt.

Jos tällainen kollektiivinen kehäpäätelmä voi johtaa tutkimusta, mediaa ja kansainvälistä politiikkaa harhaan vuosikymmenien ajan, onkin mielenkiintoinen kysymys, onko ehkä muitakin aloja tai aihepiirejä, joissa näin on päässyt käymään.

🐦 Eräänlainen vahvistus tutkijoiden näkemälle ongelmalle saatiin kolme viikkoa myöhemmin, kun Osmo Soininvaara (vihr) kohahdutti väittämällä blogissaan, että ilmastonmuutos aiheuttaisi ”massiivisia väestönsiirtoja”. Miljoonia ihmisiä olisi tulossa esimerkiksi Indo-Gangesin alueelta Suomeen ja syy on perussuomalaisten ilmastoa lämmittävä politiikka.

Media tarttui pelotteluun innokkaasti. Naturen tieteellinen artikkeli samasta aiheesta jäi tietääkseni kokonaan uutisoimatta.

🐦 Tutkimus: ilmastonmuutos lieventäisi tällä vuosisadalla veden saatavuusongelmia Indo-Gangesin alueella, jossa asuu n. miljardi ihmistä. Monsuunisateiden odotetaan lisääntyvän.

🐦 Tutkimus: ennusteet eteläisen Afrikan ilmastokriisistä eivät ole toteutuneet. Tutkijat arvioivat 1321 kuvaparia. Muutokset 1800-luvulta ovat jokseenkin päinvastaisia kuin katastrofimalleissa. Kasvillisuus on lisääntynyt tai pysynyt vakaana.

🐦 Petteri Taalas toppuutteli taas ilmastopaniikkia Iltalehdessä (tammikuu 2020), mutta väittää edelleen, että ilmastonmuutos olisi lähiaikoina johtanut Afrikassa kuivuuteen ja aseellisiin konflikteihin. Tuoreen tutkimuksen mukaan hydrologiset trendit kertovat enimmäkseen kosteuden lisääntymisestä.

Jos ilmastonmuutos olisi tosiaan jotenkin aiheuttanut konfliktin jossain kartan punaisista alueista, on kai silti myönnettävä, että kokonaistilanne on selvästi plussalla. Loogisesti ajatellen ilmastonmuutos olisi siis estänyt lukemattomia konflikteja ja säästänyt miljoonittain ihmishenkiä?

Toki esimerkiksi IPCC:n viimeisin arviointiraportti toteaa, ettei mitään yleisesti hyväksyttyä teoriaa tai todisteita väitetystä kausaliteetista ole. Saman raportin mukaan myöskään globaalia trendiä kuivuudessa ole havaittavissa.

Monet viimeaikaiset tutkimukset ovat kyseenalaistaneet oletuksen CO2:n aiheuttamasta kuivuudesta.

Tämän tutkimuksen mukaan on vahvoja havaintoihin perustuvia todisteita siitä, että kuivuus vähenee ilmakehän CO2-pitoisuuden lisääntyessä (”strong observational evidence pointing towards decreasing aridity under conditions of increased atmospheric CO2 and the associated warming”).

Myös kesäkuussa 2020 julkaistu tutkimus kertoo, että ilmaston lämpeneminen ei lisäisi kuivuutta sanottavasti. Vastoin ennusteita planeetta on vihertynyt. Aiemmissa laskelmissa ei huomioitu CO2:n vaikutuksia kasvillisuuteen. ”Pieni” lisäys kuivissa ja kosteissa alueissa saattaisi olla vuosisadan lopulla mahdollinen.

Artikkelin julkaissut Hydrology and Earth System Sciences on Googlen listauksessa alan kolmanneksi merkittävin tieteellinen julkaisu maailmassa.

🐦 Miten tanssi voisi auttaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan? Tutkijat ovat kehittäneet ilmastopakolaisista kertovan tanssiesityksen. Yleisöltä kysyttiin vaikutelmia. Vastauksista (7 kpl) pääteltiin, että aihe on tärkeä ja vaatii lisätutkimuksia.

🐦 Tiistaina julkaistu 227 tutkimusta läpikäynyt meta-analyysi: ei selvyyttä, lisäisikö tai vähentäisikö ilmaston lämpeneminen muuttoliikkeitä Afrikassa.

🐦 Uusi tutkimus kävi läpi 3150 henkilön muuttohistoriat kahdessa afrikkalaisessa ”ilmastonmuutokselle alttiissa” kylässä noin 30 vuoden ajalta. Tulos: ankarat ilmasto-olot eivät lisänneet, vaan hieman vähensivät poismuuttoa.

🐦 Oras Tynkkynen heinäkuussa 2019: ”Huolettaako pakolaisuus? Silloin kannattaa torjua ilmastonmuutosta.”

Väite voi perustua käsitteiden väärinymmärrykseen, huonoon lukutaitoon tai sitten vain populistiseen vedätykseen.

Tynkkysen linkittämän Maailmanpankin arvio koskee valtioiden sisäistä muuttoa, ei pakolaisuutta, joka on määritelmällisesti valtionrajat ylittävää.
Raportti ottaa kyllä kantaa ”ilmastopakolaisiinkin”. Se toteaa, että heitä tuskin on olemassa paljoa, ja että tulevaisuuden tilanne on epäselvä: ilmastonmuutos saattaisi lisätä tai sitten vähentää muutoliikeitä.
🐦 Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelän mukaan vuoteen 2050 mennessä on odotettavissa 50-700 miljoonaa ympäristö- ja ilmastopakolaista. Miten hän perustelee näkemyksen, joka näyttää olevan päinvastainen kuin alan johtavien asiantuntijoiden?

Niemelä viittaa kansainvälisen luontopaneelin IPBES:in raporttiin. Lähdin jäljittämään, mihin arvio perustuu.

Raportti tosiaankin kertoo, että joidenkin arvioiden mukaan maaperän köyhtyminen ja ilmastonmuutos johtaisivat 50-700 miljoonan ihmisen siirtolaisuuteen vuonna 2050. Lähdeviitteenä on Warner et al., 2009.

Koko Warner on toiminut IPCC:n lead authorina, mutta tässä viitattu kirjoitus ei ole vertaisarvioitua tiedettä vaan 10 vuotta sitten julkaistu CARE-avustusjärjestön raportti. Siinä kerrotaan, että arviot asiasta ovat kiistanalaisia ja mainitaan jopa 700 miljoonan yläraja.

Avustusjärjestö antaa vuorostaan lähdeviitteenä vuonna 2007 julkaistun Christian Aid -järjestön pamfletin ”Human tide: The real migration crisis”.

Sen ovat kirjoittaneet järjestön lähinnä journalisti- ja aktivistitaustaiset työntekijät. Christian Aid arvioi eri syistä johtuvaa pakolaisuutta v. 2050, mutta en löytänyt tarkalleen tuota 700 miljoonan lukua.

Näin siis avustuksia kalastelevan kirkon aktivistien vuonna 2007 keksimä luku on muuntunut toisen avustusjärjestön tekstiin, josta se on vuorostaan poimittu YK:n alaisen luontojärjestön raporttiin. Suomalaisprofessorien kautta se on päätynyt 2019-vaalikeskusteluun.

🐦 Ylekin jo myöntää, että ”harva on vielä ilmastopakolainen”. Juttuun on haastateltu Turun Siirtolaisuusinstituutin symposiumiin osallistuneita professoreja. Luennoista päätellen (löytyvät Youtubesta) yhtään ilmastopakolaista ei ole varmuudella löytynyt ja tuskin löytyy jatkossakaan. Aiemmin Yle on esittänyt totena väitteitä jopa miljoonista ilmastopakolaisista. Oliko tuo nyt sitä ilmastodenialismia?

🐦 Tutkimus: Malediiveilta ei edelleenkään löydy ilmastopakolaisia. Ilmastonmuutos ei käytännössä vaikuta asukkaiden muuttosuunnitelmiin, luultavasti siksi, ettei sen vaikutuksia näy arkielämässä.
Eurovaalien alla vuonna 2013 Ylen iltauutisten ykkösaihe oli Malediivien ilmastopakolaiset. Jaana Kanninen raportoi, että jo 16 saarta oli jouduttu tyhjentämään ilmastonmuutoksen tieltä. Väite osoittautui ilmastofiktioksi. Tarkennusta kysyttäessä Yle antoi listan, jossa saarien määrä oli heti kättelyssä pudonnut kymmeneen. Tilastotietojen mukaan mitään näistäkään saarista ei ollut ilmastoevakuoitu.
JSN ei nähnyt uutisoinnissa olennaista virhettä.
🐦 Tutkimus: vanhalle oletukselle, että kuivat alueet kuivuisivat ja kosteat kostuisivat kasvihuonekaasujen vaikutuksesta, ei juuri löydy tukea havainnoista. Ilmastonmuutoksen on myös oletettu lisäävän globaalia sademäärää. Uuden tarkan 33-vuotisen mittaussarjan mukaan tällaisesta kehityksestä ei ole merkkiä.
🐦 Tutkimus: ilmastonsuojelun nimissä tehdyt hankkeet ovat johtaneet ennennäkemättömän laajoihin avohakkuisiin, biodiversiteetin katoamiseen ym. Kambodžassa. Ilmastonmuutos-diskurssi ja siihen liittyvät oletukset vaativat kriittisyyttä ja tarkistamista.
🐦 Merenpinnan nousun viemän elintilan oletettiin aiheuttavan ilmastopakolaisten tulvan jo viime vuosikymmeninä. IPCC:n maankäyttöraportti (2019) toteaa, että elintila on päinvastoin lisääntynyt.
Globally, it is estimated that about 33,700 km2 of land has been gained from the sea during the last 30 years (about 50% more than has been lost), with the biggest gains being due to land reclamation in places like Dubai, Singapore and China (Wang et al., 2014; Donchyts et al., 2016).
Sama raportti (4.3.3.1) arvioi, että merenpinnan nousun vaikutusta on rannikoilla vaikea erottaa, koska muutos on niin pientä muihin vaikuttaviin tekijöihin verrattuna. Havaittavia vaikutuksia saattaisi tulla esiin vuosisadan loppupuoliskolla.
🐦 Tutkimus maailman hiekkarantojen tilanteesta: kasvua meren suuntaan tapahtuu enemmän kuin eroosiota. Hiekkarantojen osalta maapinta-ala on 30 vuodessa kasvanut globaalisti yli kahden Ahvenanmaan verran.

 

Maatalous

🐦 Luonnonvarakeskuksen tilastot kertovat, että hehtaarikohtaiset viljasadot ovat Suomessa pääsääntöisesti nousseet vuosina 1999-2019. Vuosi 2019 oli ennätyksellinen.
🐦 Tutkimus: ilmastonmuutos pääsääntöisesti kasvattaisi globaaleja viljasatoja. 6°C lämpeneminen (punainen käyrä) voisi vuosisadan lopulla vähentää lähinnä maissin ja kevätvehnän satoja nykytasosta, mutta kyseistä RCP8.5-skenaariota ei pidetä uskottavana.
🐦 Tutkimus: ilmastonmuutos kasvattaisi Euroopan vehnäsatoja jopa 66%-89% vuoteen 2050 mennessä korkeimman lämpenemisen RCP8.5-skenaariossa.

🐦 Uusi Naturen tutkimus pitää Lappeenrannan ilmastoyliopiston Kahiluodon johtaman ryhmän väitteitä vehnän ”ilmastokestävyydestä” harhaanjohtavina. Todellisuudessa äärisääkestävyys, sadot ja ominaisuudet ovat jalostuksen myötä selvästi parantuneet.

Kahiluodon ryhmän hälyttävästä tutkimuksesta löydettiin seuraavanlaisia ongelmia: käsitteiden väärinymmärtäminen, keskittyminen kolmeen pieneen maahan, todellisten tilastojen (nousseet vehnäsadot) pimittäminen, kieltäytyminen tutkimusdatan julkaisusta, ”pitkän aikavälin” johtopäätökset noin 10 vuoden tiedoista, virheelliset tilastolliset menetelmät, jne.

🐦 Perjantaina julkaistiin taas yksi tutkimus, jonka mukaan lämpenemisen vaikutukset viljasatoihin olisivat enimmäkseen myönteisiä.

🐦 Tutkimus: ilmastonmuutos kasvattaa maissisatoja euroopanlaajuisesti, eniten äärimmäisimmissä lämpenemisskenaariossa (RCP 8.5)

🐦 Tutkimus: ilmaston lämpeneminen ja CO2-fertilisaatio lisäävät malleissa viljasatoja varsinkin 2°C:n ja sen ylittävissä skenaarioissa. Päästöjen rajoittaminen siis haittaisi maataloussektoria, heikentäisi ruokaturvaa ja aiheuttaisi nälänhätää. Tekijät NCAR:lta ja Euroopan komissiosta (YTK).

🐦 Uusi tutkimus kyseenalaistaa oletukset, että ilmastonmuutos köyhdyttäisi viljojen ravinnepitoisuuksia. Vaikka pelkkä CO2-nousu hieman vähentäisi joitakin ravinteita, samanaikainen lämpötilan nousu näyttää kompensoivan muutoksen.

🐦 Tutkimus: päästövähennykset haittaavat maataloutta ja nostavat hintoja kaikissa tutkituissa malleissa ja skenaarioissa. Kalliista torjuntatoimista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Tekijänä 17 tutkijaa eurooppalaisista yliopistoista, Euroopan komissiosta, ym.

🐦 Tutkimus: kun CO2:n tunnetut hyödyt sisällytetään mallinnuksiin, ilmastonmuutos itse asiassa parantaa globaaleja viljasatoja ja taloutta. ”Ilmastonmuutoksen hillitseminen” vähentäisi näin ollen satoja, nostaisi ruoan hintoja ja haittaisi maailmantaloutta.

🐦 Väitös Lundin yliopistosta: ilmaston lämpeneminen nostaisi satoja Nigeriassa kaikkien tutkittujen viljalajien osalta. Paras vaikutus olisi korkeimman lämpenemisen RCP8.5-skenaariolla.

🐦 Tutkimus: ”ilmastonmuutoksen hillitseminen” (RCP2.6, kuvassa punaiset palkit) altistaa ihmisiä nälänhädälle paljon enemmän kuin ilmastonmuutos itse (vihreät palkit). Kun CO2-fertilisaatio huomioidaan, ilmastonmuutos vähentää nälkäongelmaa, ellei tilannetta pahenneta päästövähennyksillä (RCP6).

🐦 Tutkimus: ilmastonmuutos ei uhkaa globaalia maanviljelyä ja hyvinvointia, kun malleissa huomioidaan CO2:n suora viljan kasvua tehostava vaikutus. Haitallisiin ”ilmastotoimiin” pitäisi suhtautua varauksella.

 

One comment

  1. Onhan tuo kaikki ilmastokohkausta vakuuttavalla tavalla kyseenalaistavaa settiä. Vaan täällä yhä ministeritytsyt puhuvat suu vaahdossa kunnianhimoisesta hiilineutraaliudesta vuoteen -35 mennessä. Kustannuksista suomalaisille viis. Mikähän jumalainen järjenpuhuja saisi edes pienen tuijun syttymään niiden päässä?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s