Valitut Palat Twitteristä: merenpinnan nousu

Blogin kirjoittelu on jäänyt vähemmälle. Twitterissä olen ajoittain ollut aktiivisempi. Kirjoituskynnys on siellä matalampi, mutta twiitit menevät nopeasti ohi. Ajattelin referoida tänne blogiin joitakin menneen vuoden twiittejä aihealueittain. Enimmäkseen nämä ovat linkkejä kiinnostavana pitämiini tuoreisiin tutkimustuloksiin. Aloitan merenpinnan nousua ja sen vaikutuksia käsittelevistä.

🐦 Tutkimus kesäkuulta: merenpinnan nousun myötä Malediivien suurin atolli on kasvanut 59 hehtaaria 40 vuodessa. Kauhuskenaario meren alle jäämisestä ei ole toteutumassa.

🐦 Marraskuussa julkaistu tutkimus: 92% tarkastelluista 111 eteläisen Tyynenmeren korallisaaresta on pysynyt vakaana tai kasvanut 1960-luvulta lähtien.

🐦 Tutkimus: malediivilaiset eivät ole vakuuttuneita hukkumisestaan: ”vastaajat eivät koe merenpinnan nousua oikeaksi ympäristöhaasteeksi tällä hetkellä”.

The results suggest that respondents do not perceive sea level rise to be an actual environmental challenge for their households at the present time.

🐦 Tutkimus: ilmastonmuutos on vaikea aihe kouluissa Fidzillä. Vaikka maan edustajat esittävät ilmastoneuvotteluissa itkuisia vetoomuksia ”häviämäisillään” olevan valtionsa puolesta, oppilaat eivät välttämättä usko ilmastonmuutokseen. Opettajat eivät löydä sen vaikutuksista esimerkkejä.

… it was highlighted that students did not necessarily “believe” in climate change, and this disinterest was a barrier to learning.

Fijian teachers identified a lack of local examples with which to demonstrate impacts of climate change or practical applications for classroom lessons as the primary issue with teaching climate change.

🐦 Tuvalun uppoamista on opetettu kouluissa suomalaislapsillekin.

tuvalut

Sikäläistä Funafuti-atollia tarkastelevan tutkimuksen mukaan yhtään saarta ei ole hävinnyt reilun 100 vuoden aikana. Saarien nettopinta-ala on kasvanut, eikä eroosion kiihtymisestä ole merkkejä. Tutkijoiden mukaan tulokset antavat syyn aiempaa optimistisempaan tulevaisuudenkuvaan Tyynenmeren pikkuvaltioille.

🐦 Meren pinnan noususta huolimatta suurin osa Marshall-saarten rannoista on kasvanut vuosikymmenten ajan. Saaret kasvavat luonnollisesti. ”The predominant style of shoreline change since the mid-20th century was accretion”.

🐦 Canberra Times uutisoi 1988, että Malediivit jäävät kokonaan veden alle 30 vuoden sisällä (2018 mennessä). Juomaveden ennustettiin loppuvan jo vuoteen 1992 mennessä (h/t Björn Lomborg).

🐦 Tulevaisuustutkija Risto Linturin ilmastoennuste viime vuodelle: merenpinta nousee 20 senttiä kahdessa vuodessa 2015-2017. Malediivien pinta-ala putoaa neljännekseen vuodesta 2000 ja Hollannista suuri osa veden alla.

NASAn datan mukaan merenpinta ei ole kahden vuoden sisällä noussut (kuvasta ei välttämättä selvää, tarkistin lataamalla datan ja laskemalla lineaarisen trendin viimeiseltä saatavilla olevalta kahdelta vuodelta). Malediivien ja Hollannin pinta-ala on kasvanut vuodesta 2000.

🐦 Joulukuussa julkaistun tutkimuksen mukaan merenpinnan noususta ei olisi tulossa ongelmaa Hollannin rannikolle tulevina vuosisatoina, edes ääriskenaarioissa.

🐦 Tutkimus: suurin osa Floridan rannikkoa kasvaa meren suuntaan. Merenpinnan nousu on pieni tekijä, eikä ongelmia ole odotettavissa.

🐦 Tutkimus: merenpinnan noususta tai viljelymaan suolaantumisesta ei ole odotettavissa merkittävää haittaa lähivuosikymmeninä Bangladeshissa.

🐦 Keväällä julkaistiin paperi Tyynenmeren korallisaarten dynamiikasta. Siinä käytiin läpi alan kirjallisuutta. Yli 10 lueteltua lähivuosien tutkimusta päätyi samaan tulokseen: merenpinnan noususta ei ole odotettavissa ongelmaa korallisaarille.

Vain yksi tutkimus oli eri mieltä. Kuinka ollakaan, tuo yksi oli sitten se ainoa, joka uutisoitiin laajasti Suomessa (ja maailmanlaajuisesti). Kävin jo tuolloin läpi sen sisältämiä ongelmia kolmessa kirjoituksessani.

MTV3: ”Isoja osia saarien maista on huuhtoutunut mereen ja kahdessa kokonaisia kyliä on tuhoutunut.”

nuatambu

Aqua Monitorin mukaan rantaviiva on viime vuosikymmeninä tuollakin seudulla lähinnä kasvanut (vihreät pikselit), mutta tutkimuksessa keskityttiin kohtiin, joissa on tapahtunut eroosiota.

Kuvan pieni vaaleansininen täplä, muutaman kymmenen metrin kaistale hiekkarantaa, oli se ”puolet elinalueesta”, joka suomalaismediassa mainittiin.

Puolet siksi, että toisin kuin muiden saarien yhteydessä, menetetty osuus laskettiin vain talojen ja hiekkarannan hökkelien kohdalta. Näin saatiin maksimoitua prosenttiluku. Muiden saarien osalta se olisi ollut tällä laskutavalla nolla, koska asuttua pinta-alaa ei niiltä hävinnyt.

🐦 Tutkimus: Bangladeshin rannikolla eroosio on vähäisempää kuin uuden maa-aineksen kertyminen. Satelliittikuvat osoittavat maa-alan nettomuutoksen olleen viime vuosikymmeninä positiivinen.

🐦 Tutkimus: Gangesin–Brahmaputran suisto Banglahdeshissa ei olekaan hukkumassa. Uutta maa-ainesta kerrostuu paljon nopeammin kuin merenpinta nousee.

🐦 The Guardian väittää, että 5-10 sentin meren pinnan nousu tuplaisi tulvariskin maailmanlaajuisesti. Viime vuosisadan aikana meren pinnan kerrotaan nousseen noin 20 senttiä. Jos tulvariski olisi 4-8 2-4-kertaistunut vuosisadassa, se varmaankin näkyisi jossain tilastoissa. Mutta IPCC:n edellisessä raportissa ei oltu varmoja edes siitä, ovatko tulvat lisääntyneet vai vähentyneet; trendiin ja sen etumerkkiin oli ”alhainen luottamus”.

🐦 Syyskuussa julkaistu tutkimus vahvistaa osaltaan IPCC:n näkemystä: Euroopan ja Pohjois-Amerikan tulvissa ei ole havaittavissa merkittävää muutosta. Yhteys luonnolliseen AMO-vaihteluun sen sijaan löytyi. Tarkastelussa oli yli 1200 mareografia 1930-luvulta lähtien.

🐦 Tutkimus: ”ei tieteellistä konsensusta … kuinka mahdollinen [meren pinnan nousun] kiihtyminen voitaisiin erottaa luonnollisesta ilmaston vaihtelusta”.

🐦 Tyynenmeren saarien lisäksi rannikkokaupungit ovat skenaarioissa ensimmäisenä hätää kärsimässä. Meren peittämistä asumuksista pakenevat miljardit ilmastopakolaiset kolkuttelisivat kohta rajoilla. Vuoden vaihteessa julkaistu tutkimus kuitenkin toteaa, että 16 tarkasteltua suurkaupunkia ovat laajentuneet merelle päin yhteensä melkein Ahvenanmaan verran kolmessa vuosikymmenessä. Elintilaa on siis tullut jatkuvasti lisää, kuten muuallakin rannikoilla.

Jollei hyvinvointia ja teknistä kehitystä väkisin jarruteta ja käännetä takaisinpäin, trendin voisi olettaa jatkuvan tulevaisuudessakin. Optimistina uskon, että 21. vuosisadan ihmiskunnalla on vähintään samat (todennäköisesti kertaluokkia paremmat) edellytykset selvitä pienestä merenpinnan noususta kuin edellisillä sukupolvilla.

🐦 Ohessa vielä visualisaatio, jonka tarkoitus on havainnollistaa tapahtuneen merenpinnan nousun mittasuhteita. Käytin NOAAn tarjoamaa dataa Vapaudenpatsasta lähimmän mareografin (Battery) mittaustuloksista 117 vuoden ajalta. Kyseisenä aikana meren pinta on noussut noin 33 senttiä. Kuvassa tämä vastaa noin 2,5 pikseliä patsaan edustalla. Videossa ei ole huomioitu kolmiulotteisuutta, joten esimerkiksi vasemmassa reunassa, jossa rantaviiva on kaukana, muutos näyttää liioitellun suurelta.

Tätä voi verrata mediassa esiintyviin kuviin pinnan alle jääneestä Vapaudenpatsaasta. New Yorkia on pidetty yhtenä merenpinnan nousun ”hotspottina” eli keskimääräinen muutos olisi huomattavasti tätä visualisointia maltillisempaa.

natgeo_statue_liberty_sea_level

 

Katso myös: Valitut Palat Twitteristä: jäätiköt.

Päivitys 15.1.: lisätty visualisointi ja tutkimus Euroopan ja Pohjois-Amerikan tulvatrendistä.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s