Merenpinnan nousun ja eroosion yhteys vieläkin kadoksissa

Environmental Research Letters on julkaissut tutkimuksen merenpinnan nousun ja aallokon vaikutuksesta rantaviivan muutoksiin Salomonsaarilla. Aiemminkin tällä saralla mokaillut YLE tarttuu siihen kuin hukkuva oljenkorteen ja otsikoi: ”Merenpinnan nousu hävittänyt ainakin viisi saarta Tyynellämerellä”. Väitettä ei esiinny tutkimuksessa.

Artikkeli ”Interactions between sea-level rise and wave exposure on reef island dynamics in the Solomon islands” on onneksi kokonaan vapaasti luettavissa, joten jokainen voi pienellä vaivannäöllä varmistua uutisen perättömyydestä.

Tiivistelmä toteaa aluksi, että nykytietämyksen mukaan rantaviivan muutokset Tyynellämerellä johtuvat muista syistä kuin ”pelkästään” merenpinnan noususta.

… the limited research on reef islands in the western Pacific indicates the majority of shoreline changes and inundation to date result from extreme events, seawalls and inappropriate development rather than sea-level rise alone.

IPCC:n viimeisin raportti oli samoilla linjoilla: rantaviivojen eroosiota ei voida toistaiseksi kytkeä merenpinnan nousuun, kun taas suoran ihmistoiminnan haitallinen vaikutus rapautumiseen on selvä.

Tiivistelmä muotoilee niin, että rantaviiva vetäytyy ”selvästi nopeammin” alueilla, jotka ovat alttiina aallokolle. Leipätekstistä selviää, ettei se muualla vetäydy ollenkaan. Tästä päätellään, että eroosio johtuisi aallokon ja merenpinnan nousun yhteisvaikutuksesta. Loppupuolella myönnetään, että aaltojen energia ”voi olla” Salomonsaarien rapautumisen ensisijainen syy.

Tutkimus on IPCC:n kanssa samansuuntainen sikäli, että se osoittaa merenpinnan nousun vaikutuksen niin pieneksi, ettei sitä voi erottaa muiden tekijöiden taustalta.

solomonTarkastelussa oli 12 saarta Roviannan laguunissa ja 20 saarta Isabelin provinssista noin sadan kilometrin päässä. Havaittiin, että vain jälkimmäisellä alueella tapahtuu mainittavaa eroosiota. Koska meren pinnan taso on molemmissa käytännössä sama, eron pääteltiin johtuvan muista tekijöistä, kuten Isabelin pohjoisrannikkoa kuluttavasta aallokosta. Myös laattatektoniikka mainitaan osatekijänä.

Rovianan osalta todetaan, että nettomuutos on jokseenkin plus/miinus nolla. Ilmaston selkeimpänä lämpenemisjaksona 1962-2002 kyseiset saaret itse asiassa keskimääräisesti kasvoivat. 2000-luvun lyhemmällä ajanjaksolla ei havaita merkittävää muutosta.

Lisäsin oheiseen kuvaan nollaviivan. Siitä huomataan, että yleensäkin muutokset nipinnapin ylittävät virhemarginaalin vain ajanjakson 1962-2002 osalta ja silloinkin etumerkit ovat vastakkaiset saariryhmien välillä. Jos kaikkia saaria olisi tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena, kuvaava luonnehdinta olisi kai: ei muutosta mittaustarkkuuden rajoissa.

Change in the twelve islands in Roviana was mixed with six islands growing slightly (<20%) and six islands declining slightly (<20%).

Islands in Roviana did not experience a change in the rate of loss over the study period, with island loss rates averaging 0.1% pa, −0.2% pa and 0.1% pa across the three time periods.

”Selvästi nopeampi” saarten kutistuminen Isabellan alueella tarkoittaa siis sitä, että muualla sellaista ei havaittu käytännössä lainkaan – huolimatta oletetun katastrofaalisesta merenpinnan noususta. ”Selvästi nopeampikin” on hädintuskin merkittävä mittaustulos ja sekin katoaa 2000-luvun osalta.

Muutamallakaan lukukerralla en ole löytänyt tutkimuksesta mitään siihen viittaavaa, että merenpinnan nousu olisi ratkaiseva tai edes merkittävä tekijä – puhumattakaan että se olisi ainoa tekijä, kuten YLEn otsikko esittää.

Luin myös tutkijoiden haastatteluja, enkä löytänyt tähän viittaavaa lausuntoa niistäkään. Edellä mainittujen tulosten valossa tämä onkin loogista. Näyttöä merenpinnan nousun osuudesta muutoksiin ei vieläkään löytynyt.

Ainoa varovainen kannanotto on juuri päinvastainen: ”aaltoenergia … voi olla Salomonsaarten rantaviivojen vetäytymisen tärkeä ajaja. Lisätutkimusta tarvitaan” eri osatekijöiden tärkeyden selvittämiseksi.

Wave energy … may be a key driver of the rapid coastal recession in the Solomon Islands. Further work is required to determine the relative importance of extreme wave events or incremental changes in incident wave energy and their interactions with sea-level on shoreline dynamics of islands.

Jos YLEn valitsema uutiskärki esiintyisi tutkimuksessa, se varmasti mainittaisiin Conclusion-otsikon alla. Mutta ei, päätelmä kuuluu:

The large range of erosion severity on the islands in this study highlights the critical need to understand the complex interplay between the projected accelerating sea-level rise, other changes in global climate such as winds and waves, and local tectonics, to guide future adaptation planning and minimise social impacts.

Vapaasti suomennettuna: suuret vaihtelut eroosion vakavuudessa tutkituilla saarilla havainnollistavat kriittistä tarvetta ymmärtää ennustetun merenpinnan nousun, muiden muutosten ja paikallisen tektoniikan välistä monimutkaista yhteisvaikutusta.

Ei toki ole mahdotonta, että Tyynenmeren kymmenistä tuhansista saarista viisi olisi hävinnyt osin merenpinnan nousun vuoksi. Sitä ei kuitenkaan voi väittää ainoaksi tai edes merkittäväksi tekijäksi. Yhtä harhaanjohtavaa olisi huutaa otsikoissa, että viimekuinen vuoto Olkiluodossa tappaa 8 miljoonaa ihmistä vuodessa. Vaikka pienikin säteilyannos saattaisi teoriassa nostaa syöpäriskiä , kaikki maailman syöpäkuolemat eivät suoraan johdu siitä.

Tutkijat mainitsevat, kuten asiaan kuuluu, että aiemman tiedon valossa korallisaaret sopeutuisivat ennustettuun merenpinnan nousuun ja viime aikoina luonnontilaiset saaret ovat lähinnä kasvattaneet pinta-alaansa.

Valitettavasti asiaan kuuluu nykyään myös tutkimusasetelman kehystäminen ja alustaminen hälyttävällä ilmastonmuutosretoriikalla. Olisi mielenkiintoista tietää, mikä osuus virheuutisoinnissa on milläkin osatekijällä – toimittajien vakaumuksella, lukutaidottomuudella, vuosikymmenien ehdollistumisella, tai tutkijoiden hienovaraisella johdattelulla, jolla varmistetaan omalle työlle maailmanlaajuinen näkyvyys. Ilman kiintiöapokalyptiikkaa paperia tuskin olisi noteerattu lainkaan.

On myöskin ollut selvää, että rantarakentaminen kiihdyttää korallisaarten eroosiota (alun kuva on mainitun Nuatabun rannoilta). Saaret eivät ole luonteeltaan staattisia, joten viime vuosikymmeninä rantaviivaan ilmestyneet kiinteät asumukset ovat väistämättä hataralla pohjalla. Tutkimuksessakin mainitaan, että asutus siirtyi perinteisiltä sijoiltaan korkealta maaperältä rannoille vasta 1900-luvulla lähetyssaarnaajien kehotuksesta.

Muiden muassa Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto on todennut, että nykyisenkaltainen rakennustoiminta aiheuttaa ”massiivista” eroosiota ja koralleja stressaavaa sedimentaatiota.

Salomonsaarten väkiluku on suunnilleen viisinkertaistunut tutkimuksen käsittelemänä aikana. YLEn antamat väkiluvut taas ovat ihan omaa luokkaansa:

Salomonsaariin kuuluvan Choiseulin provinssin pääkaupunki, lähes 30 000 asukkaan Taro, saattaa olla maailman ensimmäinen alueellinen pääkaupunki, joka joudutaan siirtämään merenpinnan nousun takia, yliopisto kertoo.

Todellisuudessa 44-hehtaarisen Taron asukasluku on viitisensataa, joidenkin lähteiden mukaan lähempänä tuhatta.  Kuten arvata saattaa, merenpinnan nousun osuutta suunniteltuun muuttoprojektiin on vaikea erottaa muista tekijöistä.

Taro

Saarelle tuli asutusta vasta sotien jälkeen, mutta nyt se alkaa olla täyteen rakennettu. Maan Taiwanin-suurlähetystö kertoo, että kaupungin muuttaminen on välttämätöntä laajentumisen, investointimahdollisuuksien ja bisneskasvun turvaamiseksi. Vääjäämätöntä ilmastokatastrofia suurlähetystö ei muista mainita lainkaan.

The relocation is inevitable to secure enough land space for expansion of the township, promotion of investment and boosting local business growth.

Sama unohdus sattuu myös maaneuvotteluissa mukana olleelle valtion edustajalle:

Taro Island is quite small − about one kilometre in length. It’s considered to be so small that it’s run out of room for development, and this is the reason for the land negotiations.

Kumpikaan ei mainitse merenpinnan nousua tai ilmastonmuutosta sanallakaan. Missä olenkaan kuullut tämän ennen?

Tarina on siis sama kuin lukemattomilla muilla ”ensimmäisillä uhreilla”. Ajatus paratiisisaarten palmujen korvaamisesta lentokentillä ja pilvenpiirtäjillä voisi kurtistaa ympäristötietoisen länsimaalaisen kulmia. Mutta jos projekti esitetään hätää kärsivien ilmastonmuutoksen uhrien epätoivoisena eloonjäämiskamppailuna, alkavatkin hallitukset kilpailla siitä, kuka saa laittaa eniten veronmaksajien rahaa hankkeen tukemiseen.

Jatko-osa täällä.

Päivitetty 9.5.2016: lisätty huomautus Taron väkiluvusta ja muuttosuunnitelmien syistä, pari korjausta.

Päivitetty 10.5.2016: ”a key driver” on ehkä paremminkin ”tärkeä” kuin ”tärkein”.

Advertisements

3 kommenttia artikkeliin ”Merenpinnan nousun ja eroosion yhteys vieläkin kadoksissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s