Ilmastonmuutoksen perusmyytit 100 sekunnissa

Pariisin ilmastokokouksen alla Yleisradion uutissivuille ilmestyi video Näin ilmastonmuutos toimii. Se kiteyttää ilmiön ”perusasiat” sataan sekuntiin.

 

Teollistumisen aikana maailman kerrotaan lämmenneen 0,85 asteella. Pääosa sadasta sekunnista käytetään lämpenemisen seurausten kuvaamiseen. Video listaa seuraavat vaikutukset:

Lämpeneminen aiheuttaa
myrskyjä
kuivuutta
tulvia
merenpinnan nousu
kaupunkeja jää veden alle
ruokaturva vaarantuu
suurimmat vaikutukset köyhimmillä alueilla
synnyttää ilmastopakolaisia

Videon mukaan maapallo on siis jo saavuttanut miltei puolet katastrofaalisesta 2°C:n lämpenemisestä. Tällä viikolla saatujen tietojen mukaan se on pahempaa kuin luulimme: Slate kertoi, että pohjoinen pallonpuolisko olisi El Niñon myötä ainakin hetkellisesti jo ylittänyt tuon kauhistuttavan rajapyykin.

Jos elinympäristömme on jo kuumentunut näin dramaattisesti, voisi olettaa, että myös YLEn listaamia lämpenemisen seurauksia olisi nähtävissä kaikkialla. Olisi varmasti perin odottamatonta, jollei niistä olisi vielä minkäänlaista havaintoa. Kummin päin asia lie?

Aihetta on tutkittu etenkin parin viime vuosikymmenen aikana huikealla intensiteetillä, joten videon faktuaalisuus ei jää pelkäksi mielipidekysymykseksi. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n keskeinen tehtävä on ollut vetää yhteen juurikin lämpenemisen seurauksia koskeva tutkimustieto. Käyn seuraavassa läpi uusimman, AR5-raportin tiedot videon listaamista vaikutuksista.

 

”Myrskyjä”

Jos lämpeneminen aiheuttaa myrskyjä ja ilmasto on jo lämmennyt 0,85-2 astetta, myrskyjä pitäisi esiintyä selvästi enemmän. Tiede ei tue väitettä.

Trooppisten syklonien osalta IPCC toteaa, ettei esiintyvyydessä ole merkittävää muutosta viimeisen vuosisadan aikana (WG1 luku 2):

Current data sets indicate no significant observed trends in global tropical cyclone frequency over the past century and it remains uncertain whether any reported long-term increases in tropical cyclone frequency are robust, after accounting for past changes in observing capabilities (Knutson et al., 2010).

Alueellisia ja lyhyemmän aikavälin muutoksia tapahtuu kumpaankin suuntaan, mutta kaikenkaikkiaan trooppisten hirmumyrskyjen aktiivisuuden muutoksiin on alhainen luottamus (low confidence).

Tropiikin ulkopuolisten pyörremyrskyjen osalta tilanne on samanlainen. Myrskyisyydessä ei ole selvää trendiä ja pitkän ajan muutoksiin on alhainen luottamus:

In summary, confidence in large scale changes in the intensity of extreme extratropical cyclones since 1900 is low. There is also low confidence for a clear trend in storminess proxies over the last century due to inconsistencies between studies or lack of long-term data in some parts of the world (particularly in the SH). Likewise, confidence in trends in extreme winds is low, owing to quality and consistency issues with analysed data.

Maa-alueilla tuulisuuden on havaittu pääasiassa heikkenevän:

A global review of 148 studies showed that near-surface terrestrial wind speeds are declining in the Tropics and the mid-latitudes of both hemispheres at a rate of −0.14 m s−1 per decade (McVicar et al., 2012). Vautard et al. (2010), analysing a global land surface wind data set from 1979 to 2008, found negative trends on the order of –0.1 m s–1 per decade over large portions of NH land areas.

 

”Kuivuutta”

Jos lämpeneminen aiheuttaa kuivuutta ja maapallo on jo lähestymässä kriittistä kahden asteen rajaa, kuivuutta pitäisi esiintyä aina vain enemmän. Tällaisesta ei ole havaintoa.

IPCC:n synteesiraportti toteaa, ettei kuivuuden lisääntymisestä ole luotettavaa näyttöä, puhumattakaan että mahdollinen trendi voitaisiin osoittaa lämpenemisestä johtuvaksi.

There is low confidence in observed global-scale trends in droughts, due to lack of direct observations, dependencies of inferred trends on the choice of the definition for drought, and due to geographical inconsistencies in drought trends. There is also low confidence in the attribution of changes in drought over global land areas since the mid-20th century, due to the same observational uncertainties and difficulties in distinguishing decadal scale variability in drought from long-term trends.

WG1:n luvussa 2 huomautetaan lisäksi, että uudemman tiedon valossa edellinen raportti ”todennäköisesti liioitteli” johtopäätöstä kuivuuden lisääntymisestä.

Based on updated studies, AR4 conclusions regarding global increasing trends in drought since the 1970s were probably overstated.

 

”Tulvia”

Jos lämpeneminen aiheuttaa tulvia ja mittari kolkuttelee jo maailmanlopun lukemia, tulvien pitäisi olla yleisempiä kuin koskaan. Yllätys: tätäkään ei ole havaittu.

AR5 WG1:n 2. luvun mukaan tulvien esiintymisessä on tapahtunut alueellisia vaihteluita, mutta yleisellä tasolla muutoksesta esiintyvyydessä tai voimakkuudessa, tai edes mahdollisen muutoksen etumerkistä ei ole näyttöä.

In summary, there continues to be a lack of evidence and thus low confidence regarding the sign of trend in the magnitude and/or frequency of floods on a global scale.

 

”Merenpinnan nousu”

Tämä näyttää olevan jokseenkin ainoa YLEn videon listaamista vaikutuksista, josta IPCC on suunnilleenkaan samaa mieltä – vain mittakaava (hukkuvat kaupungit) on liioiteltu. AR5:n mukaan meren eri kerrosten lämpeneminen olisi johtanut millimetrin kymmenysten vuotuiseen merenpinnan nousuun.

It is very likely that warming of the upper 700 m has been contributing an average of 0.6 [0.4 to 0.8] mm yr–1 of sea level rise since 1971. It is likely that warming between 700 m and 2000 m has been contributing an additional 0.1 mm yr–1 [0 to 0.2] of sea level rise since 1971, and that warming below 2000 m has been contributing another 0.1 [0.0 to 0.2] mm yr–1 of sea level rise since the early 1990s.

Kun mukaan otetaan arvio lämpenemisen vaikutuksista jäätiköihin, voidaan raportin mukaan olettaa, että antropogeeninen pakote on ”hyvin todennäköisesti” vaikuttanut ”huomattavasti” havaittuun millimetritason vuosittaiseen muutokseen.

Combining the evidence from ocean warming and mass loss of glaciers we conclude that it is very likely that there is a substantial contribution  from anthropogenic forcing to the global mean sea level rise since the 1970s.

 

”Kaupunkeja jää veden alle”

Ilmastonmuutos ei ole tiettävästi aiheuttanut minkään kaupungin jäämistä veden alle kokonaan tai osittain.

Ymmärrettävästi on vaikea löytää todisteita sille, että mainittu millimetriluokan muutos olisi varsinaisesti aiheuttanut jotakin haittaa, saati hukuttanut kaupunkeja. Samaan aikaan tapahtunut väestönkasvu sekä muutokset rannikkojen asutuksessa ja maankäytössä ovat suhteessa valtavasti merkittävämpiä ilmiöitä. WG2:n luku 5 antaa matalimman mahdollisen luottamusasteen (very low) siihen, että ilmastonmuutos olisi altistanut rannikkojen asukkaita tulville:

The population living in coastal lowlands is increasing and more than 270 million people in 2010 are already exposed to flooding by the 1-in-100-year coastal flood (Mimura, 2013). Population growth and land subsidence in coastal lowlands are the major causes; therefore, there is very low attribution to climate change.

 

”Ruokaturva vaarantuu”

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ruokaturvan paranemiseen tai heikkenemiseen ei ole yksiselitteistä näyttöä.

WG2:n luku 7 käsittelee ruokaturvaa. Luvun ainoa käytännössä varma (virtually certain) päätelmä on, että noussut hiilidioksidipitoisuus on kasvattanut viljasatoja. CO2:n osuus tapahtuneeseen satojen nousuun katsotaan kuitenkin pieneksi.

Increase of atmospheric CO2 by greater than 100 ppm since preindustrial times has virtually certainly enhanced water use efficiency and yields, especially for C3 crops such as wheat and rice, although these benefits played a minor role in driving overall yield trends (Amthor, 2001; McGrath and Lobell, 2011).

Ehkä yllättävästikin, antropogeenisen ilmastonmuutoksen vaikutusta ruokaturvaan ei ole raportin mukaan juuri tutkittu:

In general, little work in food production or  food security research has focused on determining whether climate trends affecting agriculture can be attributed to anthropogenic influence on the climate system.

Kaikenkaikkiaan  mahdollista yhteyttä on ”erittäin vaikea” osoittaa. Todisteita, jotka yksiselitteisesti liittäisivät ilmastonmuutoksen ruokaturvaan löytyy heikosti.

… quantifying this effect is an extremely difficult task, requiring assumptions about the many non-climate factors that interact with climate to determine food security. There is thus limited direct evidence that unambiguously links climate change to impacts on food security.

 

”Suurimmat vaikutukset köyhimmillä alueilla”

IPCC:n tietojen perusteella YLEn listaamia haittoja ei ole ylipäänsä havaittu – ei köyhillä eikä rikkailla alueilla (lukuunottamatta hidasta merenpinnan nousua, joka on jatkunut vuosituhansia).

Käy tietysti järkeen, että heikomman elintason alueilla ollaan haavoittuvampia kaikenlaisille sään vaihteluille. Globaali elinolojen kurjistaminen ilmastotoimien varjolla vain pahentaa ongelmaa; WG2 luvun 12 mukaan tutkimuksissa on havaittu ”ilmastotekojen” lisäävän aseellisen konfliktin riskiä ja haavoittuvuutta.

Research is beginning to show that climate change mitigation and adaptation actions can increase the risk of armed conflict, as well as compound vulnerabilities in certain populations… This is based on robust evidence that violent political struggles occur over the distribution of benefits from natural resources (Peluso and Watts, 2001).

 

”Synnyttää ilmastopakolaisia”

Ennusteiden mukaan kymmenien miljoonien ilmastopakolaisten pitäisi parhaillaan harhailla ympäri maailmaa, mutta IPCC:n tiedekatsaus ei löydä todisteita ensimmäisestäkään. Ilmastonmuutoksen vaikutusta muuttoliikkeisiin ei ole pystytty havaitsemaan tai arvioimaan sen suuruutta millään varmuudella (WG2 luku 18):

The social, economic, and environmental factors underlying migration are complex and varied (see e.g. Black et al., 2011) and it has not been possible to detect the effect of observed climate change nor assess its magnitude with any degree of confidence (see also 12.4.1.1).

 

Yhteenveto

Videon sisältämät väitteet lämpenemisen seurauksista ovat valeuutisointia. Esitystapakin on uutisille vieras. Parin-kolmen sanan iskulausemaiset otsikot ja liioiteltu kuvakieli veden alle jäävistä pilvenpiirtäjistä ei menisi läpi edes Greenpeacen kampanjavideona.

Teoksesta ei löydy ensimmäistäkään epävarmuuteen viittaavaa ilmaisua. Kaikki esitetään yksiselitteisenä totuutena, eikä toimitus (tässä tapauksessa Jaana Kanninen) ole tarvinnut edes sellaisia hienovaraisuuksia kuin ”tutkijoiden mukaan” tai ”tiedemiehet uskovat”.

Kuuluuko tällaisen propagandan levittäminen tosiaan Yleisradion uutistoimituksen mandaattiin?

Ellei tarkoitus ollutkaan kuvata todellista maailmaa, vaan esittää lämpenemisen oletetut vaikutukset tietokonemalleissa tai määrittelemättömässä tulevaisuudessa, tämä tärkeähkö nyanssi olisi pitänyt mainita. Ennusteista huolimatta mainittavia ilmastokatastrofeja ei ole IPCC:n esittämän tutkimustiedon valossa tapahtunut, joten skenaarioihin pitää jatkossakin suhtautua suurella varauksella.

 

Mainokset

5 kommenttia artikkeliin ”Ilmastonmuutoksen perusmyytit 100 sekunnissa

  1. Tämäpä on ollut ihan mukava foorumi, kiitos siitä. Itsekkin olen huomannut kuinka yle on asennoitunut pelottelemaan ilmastonmuutoksella tavallisia ihmisiä, no luohan ilmastohysterian lietsonta miljardien bisnestä eri tahoille. Naurettavinta kuitenkin on että Yle varoittelee silloin tällöin että ilmastonmuutos saa pyökin leviämään pohjoisemmaksi, mutta sävy jolla siitä kirjoitetaan saa kuulostamaan siltä kuin pyökkimetsät aikoisivat miehittää Suomen ja niiden leviäminen pois omilta alueiltaan olisi hirveä uhka ihmisille.

  2. Hei
    Laiton JariKolehmaisen blokiin tämmöisen kommentin.
    http://biologi-jari.blogspot.fi/2016/05/merenpinnan-nousu.html

    ———————————————————-
    Hyvä Jari
    Erityisesti kunnioittaen opettajan tehtävääsi ja ilmeistä haluasi parantaa maailmaa, teen seuraavan ehdotuksen:

    Mediaanalyysi – hanke koululaisillesi, ja muillekin.

    a) Juttusi vaikuttaa tosi uskottavalta ja olisinkin sen uskonut ihan pienenä koululapsena.
    b) Nyttemmin löytäisin jopa oma juttusi sisältä ihmetyttäviä elementtejä, näin lainkaan edes perehtymättä varsinaiseen alkuperäiseen tutkimukseen, johon sanot perustavasi ensisijassa juttusi.
    c) Aiheesta on julkaistu suomeksi toisenkinlainen tulkinta:

    https://ilmastotiede.wordpress.com/2016/05/08/erl-merenpinnan-nousun-ja-eroosion-yhteys-vielakin-kadoksissa/

    Luonnontieteiden opetukseen vakavasti suhtautuvien toivon suhtautuvan suopeasti ehdotukseeni.

    Terveisin Vesa Tanskanen

    ——————–

    Tässä olisi todellakin hyvä ja tarpeeksi konkreettinen esimerkki jatkaa keskustelua tietämisestä ja sen tiedottamisesta.
    Tere Vesa Tanskanen

    • Jep, huomasin itsekin Jarin jutun ja heräsi lähinnä kysymys, että jäiköhän tutkimus lukematta tarkasti. Näköjään blogiin ilmestyikin sitten punainen teksti ”Saaret eivät siis ole peittyneet vedellä yksin merenpinnan kohoamisen vuoksi, vaan asiaan on vaikuttanut myös aallokon aiheuttama rannikkoeroosio. Tämä on voimistunut ja voimistuu edelleen merenpinnan kohoamisen myötä. ” Se syy-yhteys pinnan nousuun jää minusta edelleen osoittamatta. Kokonaan huomioimatta on tainnut jäädä sekin, että lähiaikoina väestömäärä ja ihmisen häiritsevä toiminta on moninkertaistunut. Esim. viime vuosikymmenien puunhakkuusta ja kaivostoiminnasta aiheutuvat vesistön muutokset tuntuvat aika uskottavilta tekijöiltä korallin rapautumisessa. Myös dynamiittikalastus Salomonsaarilla on laajamittaista, tästä löytyy dokumentaatiota. Eli koko setti itseaiheutettua maaperän tuhoamista. Se, että tutkija esittää voimakkaampia väitteitä blogissa kuin itse artikkelissa tarkoittanee, että tieteelliset standardit kestävää perustelua niille on vaikea keksiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s