Tiedeviestinnän taito

05_eupvplatformEilisessä jutussa kiinnitin huomiota YLEn esittelemien energialaskelmien taustoihin. ”Tutkimusryhmän” kaikki kolme jäsentä toimivat European Photovoltaic Technology Platformin (lyhennettäköön jatkossa vaikka EUPV) ohjauskomiteassa.

Kuten sanottu, tämä platformi on kiinteässä suhteessa suurteollisuuden SolarPower Europe (ent. EPIA) –lobbausorganisaatioon. Käyn tässä vähän tarkemmin läpi tuota yhteyttä lähdeviitteiden kanssa.

Sivustonsa mukaan EUPV on totaalisen riippumaton ja objektiivinen, jopa siinä määrin, että tämä seikka on katsottu lihavoinnin arvoiseksi:

What is the Platform ?


The Platform is an independent and objective body which aims to be the recognised point of reference for key decision and policy makers.

Teksti ja logo voivat herättää mielikuvan virallisesta EU:n hallinnoimasta hankkeesta, mutta verkkotunnuksen rekisteritiedoista huomataan, että sivustoa hallinnoi juuri SolarPower Europe.

Registrant Organization: European Photovoltaic Industry Association

Yhdessä YLEn jutuistaan Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori (ja aurinkovoimayrittäjä) Lassi Linnanen arvostelee ”vääriä” energialaskelmia, jotka laaditaan ”salaisesti ilman tiedeyhteisöä pienen piirin keskuudessa”.

Minkä kokoisessa piirissä ja minkälaisen prosessin päätteeksi hänen suosittelemansa EUPV-laskelmat sitten syntyvät?

Jutussa linkitetään konferenssipaperiin, jonka tekijät ovat Eero Vartiainen (Fortum), Gaëtan Masson (Becquerel Institute) ja Christian Breyer (LUT). YLEn raportoima tulos:

Lappeenrannan yliopiston aurinkotalouden professorin Christian Breyerin ja tutkimusryhmän laskelmien mukaan [aurinkoenergian] hinnan arvioidaan laskevan alle puoleen nykyisestä vuoteen 2050 mennessä.

Tiedeyhteisön näkemyksenä esitetty raportti on EUPV:n tuotantoa, kertoo etusivun lehdistötiedote. Tekijöiksi merkitty kolmikko toimii sen ohjauskomiteassa.

Eilen tuli jo käsiteltyä LUT-professorien yritystoimintaa. Myös Gaëtan Masson on taustaltaan bisneskonsultti. Becquerel Institute on juhlavasta nimestä huolimatta hänen oma konsulttifirmansa.

Masson kertoo siirtyneensä EPIA:n palvelukseen työskenneltyään vuosia finanssi- ja IT-sektoreilla. EPIA:lla hän on kehittänyt ”business intelligenceä”. LinkedIn:issä Masson luettelee instituuttinsa ja kolmen EPIA-virkansa lisäksi ICARES Consultingin. Sekin on hänen omistamansa aurinkovoima-alan yritys.

Kolmannella tiedeyhteisön jäsenellä on EUPV:ssä pidempi historia kuin Lappeenrannan teknillisessä. Christian Breyer on työskennellyt ”useita vuosia tutkimus-, kehitys- ja markkinointitehtävissä Q-Cells -yhtiössä, joka oli maailman johtavia aurinkopaneelien ja aurinkovoimaloiden valmistajia”.

EUPV:n kokouspöytäkirjoista voi lukea, että Breyer oli mukana kuviossa Q-Cellsin edustajana jo ainakin kuusi vuotta sitten, kunnes firma ajoi karille ilmaisen energian huonon menekin vuoksi vuonna 2012.

Miksikö EUPV:n kokouspöytäkirjat ovat netissä korjauksineen? En tiedä. Nähtävästi EPIA:n ja EUPV:n sivustot eivät ole turhantarkkoja käyttöoikeuksien suhteen. Monenlaisia pöytäkirjoja ja muistioita löytyy ihan julkisina netin haku– ja arkistomasiinoilla.

Tällä hetkellä ”sisäiset dokumentit” -osastolta löytyy vain pari tiedostoa. Nopean silmäilyn perusteella toisessa Euroopan Komissio kyselee neuvoa 315 miljardin euron sijoittamiseen ja toinen on EUPV:n laatima vastaus.

Muualtakin netistä löytyy hajanaisesti EUPV:n ja EPIA:n suhdetta valottavaa materiaalia. Yksi EPIA:n powerpoint-esitys vuodelta 2006 viittaa EUPV:hen ”työkaluna” ja kertoo sen käyttötarkoituksesta:

  • The EU PV Technology Platform is a new tool which must be integrated inside the EPIA Strategy to facilitate discussion with the stakeholders

Yhdessä vuoden 2009 EUPV-kokouspöytäkirjassa tiedeyhteisö pohtii julkisuuskuvaansa:

WG  1  should  provide  the  key  figures  on  PV  in  terms of  market,  energy, investments  at  National  and  European  level.  These  key  figures  will  have  the “brand”  of  the  European  Photovoltaic  Technology  Platform  as  independent body and  therefore  they  will  represent  a  point  of  reference  on  the  PV technology.

EUPV:n riippumattomuus näyttää olevan EPIA:n luoma brändi. Platformia käytetään lobbausorganisaation viestien syöttämiseen päättäjille ja medialle näennäisen objektiivisesta lähteestä – Linnasen puheissa ”tiedeyhteisöstä”.

Samassa kokouksessa ohjeistettiin yhtä EUPV-työryhmää jatkotoimista:

WG 1 could give a stronger contribution to strengthen the role of the platform as an “independent body” in the European PV sector.

Lainausmerkkejä ei voi kovin monella tavalla tulkita, etenkään tuon aiemman brändikeskustelun jälkeen. Näköjään EUPV:n jäsenet tietävät täsmälleen, mikä platformin todellinen rooli ja tarkoitus on.

Vuosiraportissaan 2007 EPIA summasi tärkeimpiä saavutuksiaan:

2007 and the beginning of 2008 were characterised by intense lobbying efforts towards the European Commission, European Parliament and European Council with high level of success.

EPIA, in coordination with the EU PV Technology Platform managed to include PV as one of the technologies on which the EU can count in order to fulfil the 2020 targets. Indirectly this means that funds will be available …

Intensiivinen lobbaus on mennyt hyvin läpi EU:n toimielimissä. EPIA onnistui EUPV:n avulla sisällyttämään aurinkovoiman 2020-tavoitteisiin ja näin on rahaa taas luvassa.

Mutta mitäs vikaa bisneksessä on, jos Äiti Maa saa sitten hengitettyä vähän vapaammin! Valitettavasti raportti rikkoo heti samalla sivulla naiivit haavekuvat maailmoja syleilevistä, ympäristövastuunsa tuntevista suuryrityksistä. Tärkeimmissä saavutuksissa listataan:

  • Non inclusion of PV within WEEE directive

WEEE-direktiivillä säännellään elektronisen ongelmajätteen käsittelyä. Raportista päätellen EPIA sai pitkän taistelun päätteeksi pidettyä aurinkovoima-alan sääntelyn ulkopuolella.

Luonnonsuojeludirektiivin piiriin joutumista kuvataan dokumenteissa ”riskinä”. Aurinkovoimateollisuudelle riski ei ole niinkään ympäristön myrkyttyminen, vaan bisnestä haittaavat säädökset, joilla luonnon tuhoamista pyritään rajaamaan.

Yksi EUPV:n nettiin jakama ”fact sheet” valottaa, kuinka tämä teollisuusvoittoinen tiedeyhteisö tekee tutkimusta.

messages

Alaotsikon ”Statements to be disproved” alla rajataan tutkimusaluetta väitteillä, jotka on todistettava vääriksi. Kilpailukyky on esitettävä varteenotettavana ja ympäristöriskit pieninä.

Muillahan tieteenaloilla on tavallisempaa lähteä liikkeelle kysymyksistä, ei etukäteen määrätyistä vastauksista.

Vuoden 2014 alussa Lappeenrannan teknillisen professori Breyer osallistui ensimmäistä kertaa ohjauskomitean kokoukseen. Puheenjohtaja Sinke muistutti uusia jäseniä marssijärjestyksestä:

Wim Sinke also reminded the Steering Committee that the messages of the EU PVTP will have to be aligned with the ones of EPIA, as PV in Europe must speak with a single voice.

”Riippumattoman” tiedehankkeen viestien täytyy siis mukailla lobbausjärjestön viestejä, koska Euroopan aurinkovoiman on puhuttava yhdellä äänellä.

Valitettavasti tällainen meininki ilmastotiedettä pidempään seuranneelle tule yllätyksenä, vaan lähinnä vahvistuksena sille kuvalle, joka tämän alan tieteenteosta on vuosien varrella syntynyt.

EUPV/EPIA-kielessä ”fact sheet” näyttää olevan kiertoilmaus lobbaustarkoitukseen muotoillulle viestinnälle. YLEn uutiseen päätyneestä faktasta sovittiin 16. joulukuuta EUPV:n kokouksessa Brysselissä:

fakta

Suunniteltujen viestien syöttäminen mediaan on tietysti yksi lobbauksen tärkeimmistä tavoitteista. Harvoin se taitaa onnistua niin hyvin kuin viime aikoina Suomessa.

Brysselin kokouksissa sovitut pointit menevät Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja YLEn kautta valtakunnalliseen levitykseen kuin liukuhihnalta, ”tiedeyhteisön” näkemyksinä.

Saakohan temppu kunniamaininnan EPIA:n (SolarPower Europe) seuraavassa vuosiraportissa? Sama kaavaa voitaisin kokeilla muuallakin Euroopassa. Siis jos nyt jostain löytyy yhtä sini-vihersilmäinen valtiollinen uutistoimitus ja bisneskytkeytynyt yliopisto.

En ole varma, näkeekö ”ilmastonmuutoksen torjuntaa” hehkuttava media tässä mitään ongelmaa. Pariisin kokouksen myötä kiihtyvästä vyörystä voisi päätellä, ettei objektiivisuus kovin korkea prioriteetti ollutkaan.

Tai ehkä tällaisten kytkösten huomaaminen on liikaa vaadittu nykyajan hektisessä mediaympäristössä. Mielestäni yksi hyvä nyrkkisääntö toimittajille olisi: jos se liittyy ilmastonmuutokseen tai uusiutuvaan energiaan, se on 97% varmuudella täyttä huuhaata.

 

Lisäys klo 21:50: lisätty puheenjohtajan kehotus tieteen ja lobbarien ”yhdestä äänestä”.

Korj. kokouksen paikaksi 16.12.2014 ei tavallisesta poiketen ole merkitty EPIA:n rakennusta, vaan Mundo-b vähän matkan päässä.

 

Advertisements

Yksi kommentti artikkeliin ”Tiedeviestinnän taito

  1. Paluuviite: Aurinkoenergiayhtiöt ongelmissa | Roskasaitti

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s