Lappeenrannan energiavallankumous

lut_aurinko_23_11_2015

Suomen 4. suurimman aurinkovoimalan tuotanto maanantaina

Maailman energiajärjestö IEA on taas ollut otsikoissa vaatimassa energiavallankumousta. Ei nähtävästi tarpeeksi innokkaasti, koska YLE on lähiaikoina julkaissut useita IEA:ta kritisoivia uutisjuttuja.

Kritiikki oli taas keskeinen teema maanantain uutisessa:

Suomessa World Energy Councilin vieraana ollut Maailman energiajärjestö IEA:n varapääjohtaja Laura Cozzi myöntää sen suoraan, uusiutuvan energian käyttöönottoa on erittäin vaikea ennustaa.

– It’s a mission impossible, Cozzi naurahtaa ja tarkoittaa, että tehtävä on mahdoton.

Juuri tästä suomalaisprofessorit ovat IEAta kritisoineet Ylen uutisjutuissa.

Tuossa linkitetyn uutisjutun ”suomalaisprofessorit” ovat saksalainen Christian Breyer, joka aloitti Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT) aurinkotalouden professorina viime vuonna. Muita professoreita siinä ei mainita.

IEA-kritiikki jatkuu:

Tiedeyhteisö on kritisoinut voimakkaasti tapaa, miten keskeiset energiapoliittiset päätökset tehdään suljettujen ovien takana, eikä uusiutuvan energian potentiaalia ole riittävästi huomioitu ja kattavasti selvitetty.

Tuossa linkitetyn jutun perusteella ”tiedeyhteisö” puolestaan on LUT:n professori Lassi Linnanen.

Kaikki kolme uutista ovat Jenni Frilanderin käsialaa. Nämä ovat vain pieni otanta YLEn viimeaikaisesta Lappeenrannan energiavallankumousta käsittelevästä tarjonnasta.

Ketä ovat Breyer ja Linnanen? Ovatko he varmasti objektiivisia ja neutraaleja tahoja muodostamaan ”tiedeyhteisön” poliittisen kannan uusiutuvan energian tulevaisuudesta?

Molemmat miehet ovat olleet mukana uusiutuvan energian bisneksessä jo kauan. Linnala toimii hallituksen puheenjohtajana mm. Aurinko Ilo Oy:ssä.

ILOn missio on tarjota helppokäyttöisiä aurinkoenergiaratkaisuja yksityistalouksille ja yrityksille.

Hän on osakkaana ja hallituksen jäsenenä myös Susinno Oy:ssä. Se on ESS:n mukaan Lappeenrannan ”yliopistoihmisten” yritys, jonka erityisaloja ovat mm. ympäristöinnovaatioiden kaupallistaminen ja energiapolitiikka.

Samaa sarjaa on LCA Consulting, jonka hallituksessa Linnala myös istuu. Tämän ilmasto-startupin toimitusjohtaja on LUT:n Antti Niskanen.

Myös Breyer on työskennellyt aurinkovoimabisneksessä. Tällä hetkellä hän kuuluu European Photovoltaic Technology Platformin ohjauskomiteaan. Tämä ”alusta” kertoo tehtäväkseen vaikuttaa päätöksentekijöihin aurinkoenergian käyttöönoton ja markkinoinnin edistämiseksi.

EU PV Platformin sivustolla korostetaan neutraalin objektiivista roolia, mutta kovin helposti ei löydy tietoa instanssin luonteesta tai taustavoimista. Contact-linkkiä klikkaamalla pääseee tyhjälle sivulle.

Yhteystietoja löytyy Wayback Machinesta ja verkkotunnuksen rekisteritiedoista. Breyerin EU PV Platformin alullepanija on SolarPower Europe, entiseltä nimeltään European Photovoltaic Industry Association (EPIA, suunnilleen ”eurooppalainen aurinkovoimateollisuuden liitto”).

SolarPower on rekisteröity lobbausjärjestö, joka kertoo missiokseen ”muokata säädösympäristöä ja parantaa aurinkovoiman bisnesmahdollisuuksia Euroopassa”.

Suomalaisista toimijoista SolarPower Europessa on jäseninä ainakin Aurinkoteknillinen Yhdistys, Fortum, Luvata Pori Oy ja Wärtsilä. Ulkomaisista jäsenyrityksistä mainittakoon vaikka DuPont.

Jonkinlainen ympyrä näyttää sulkeutuvan. Breyerin viheraktivistisessa Facebook-profiilissa yksi hänen kolmesta suosikkikirjastaan on Rachel Carsonin Äänetön kevät, joka aikoinaan johti DDT-ympäristömyrkyn kieltämiseen USAssa. Yksi kirjan äänekkäimpiä vastustajia on ollut juuri DDT:n valmistaja DuPont.

DuPontin toimialaanhan on kuulunut myös napalmi, Agent Orange ja geenimanipulointi. Nyt LUT:n Breyer ja DuPont taistelevat yhtenä miehenä tavoitellen Kahden Asteen rajaa… tai ainakin veronmaksajien rahoja. Niin se maailma muuttuu.

Ovatko IEA:n energiaennusteet tosiaan ”täysin pielessä”? Perusteluna YLE esittelee yhdessä uutisessaan Christian Breyerin ja hänen tutkimusryhmänsä laskelmaa, jonka mukaan aurinkosähkön hinta laskee alle puoleen nykyisestä vuoteen 2050 mennessä. Ryhmän muut jäsenet ovat Eero Vartiainen Fortumilta ja Becquerel Instituten Gaëtan Masson.

”Tutkimusryhmän” kaikki jäsenet toimivat vastuutehtävissä EU PV Platformissa. Masson on mainitun ohjauskomitean varapuheenjohtaja ja Vartiainen Breyerin tavoin sen jäsen. YLEn tieteenä esittelemä laskelma näyttääkin tulevan kansainväliseltä suurteollisuuden lobbausorganisaatiolta.

LUT:in professorit eivät näytä juuri peittelevän poliittista aktivismiaan. Breyer ja Linnanen ovat mukana Energiaremontti 2015 -kampanjassa. Kampanjan sivustolla kerrotaan, että sen takana on ”uusiutuvan energian läpimurrosta inspiroituneita ihmisiä erilaisilla taustoilla”.

Kampanjalla ei ole palkattuja työntekijöitä, ja se toimii puolueista ja järjestöistä riippumattomasti. Kokousten post it -lappuja, fläppitauluja ja keksipaketteja on tuonut kuka milloinkin.

Laskelmoidun hiotussa tarinassa hanke esitetään pienten nimettömien ihmisten aloittamana spontaanina kansanliikkenä. Todellisuudessa kyse on astroturffauksesta. Sivuston designistä vastannut Stenk Design lipsauttaa portfoliossaan, että kyseessä on ”Greenpeace Finlandin kampanja” uudistuvan energian edistämiseksi. Verkkotunnus on anonyymisti yksityishenkilön nimiin rekisteröity, mutta muut tekniset jäljet johtavat samalle sylttytehtaalle.

Kampanjassa ”hyvää energiaa” edistämässä on mukana myös kyseisen energian tuista hyötyviä yrityksiä ja lobbareita, esimerkiksi Aurinkoteknillinen Yhdistys ja Suomen Tuulivoimayhdistys. LUT:in professorit voi tietysti laskea samaan sarjaan.

Yhdessä monista YLEn jutuistaan Breyer ”kampittaa fossiilista aikaa” ja patistaa kansaa ”ajattelun muutokseen”, jotta maapallo pelastuisi:

– Ajattelun muutos on sitä, että tunnustetaan ilmastonmuutos maailman suurimmaksi ongelmaksi, joka voidaan ratkaista ottamalla aurinkotalous vakavasti.

– Meidän on voitettava fossiilinen aika ja ydinvoiman aika, koska ne eivät ole uusiutuvia ja ne ovat todella kalliita teknologioita kaikki kulut huomioon ottaen.

– Mielen muutos on se, että luodaan tasapaino tämän planeetan voimavarojen ja kestävyyden välille tuhlailun sijaan.

YLE ei kerro yleisölle LUT:in professorien kaksoisrooleista. Heidän kauniisti sanoen korkealentoiset teoriansa esitetään neutraalina tieteenä mainitsematta, että he hyötyvät taloudellisesti, jos vetoomukset saavat tuulta purjeisiinsa.

Onkohan olemassa vaara, että professorien sidonnaisuudet alan yrityksiin ja teollisuuden lobbausjärjestöihin voisivat jotenkin haitata objektiivisuutta?

Eräässä YLE-jutussaan Breyer kertoo laskeneensa, että kahden asteen rajassa pysyminen edellyttää Suomeen 8800 uutta tuulivoimalaa, sekä

Suomen jokaiseen kuntaan pitäisi rakentaa yhdeksän nykymittapuulla suurehkoa aurinkovoimalaa joka vuosi 35 vuoden ajan.

Niin siinä lukee. Siis joka kuntaan 315 suurta aurinkovoimalaa. Olisiko jutussa ollut tarpeellista mainita, että kaikki laskelman tekijät eivät ole mukana pelkästä akateemisesta mielenkiinnosta, vaan toimivat kansainvälisen energiateollisuuden etuja lobbaavassa järjestössä tai myyvät itse aurinkovoimalaprojekteja?

Lappeenrannan teknilliselle yliopistollekin rakennettiin pari vuotta sitten aurinkovoimala, joka oli ainakin rakennusvaiheessa maan suurin. Kampuksella on myös tuulivoimala. Professorien oppien soveltumista käytäntöön voi seurata älyverkosta nettiin päivittyvistä tuotantolukemista.

Aurinkopaneeleita löytyy joka lähtöön. On paneeleilla päällystettyä autokatosta, aurinkoa seuraavaa ”trackeriä” sekä paneloituja seiniä ja kattoja. Johtuneeko lumesta vai mistä, mutta mikään niistä ei ole kuluneella viikolla tuottanut kovin huimia määriä sähköä. Esimerkiksi maanantain tuotantolukemat kaikkien paneelien osalta näkyvät alun kuvassa.

Tuotantohuippu saavutettiin kello 11:n aikoihin, jolloin maan suurimpiin kuuluvan aurinkovoimalan tuotanto on muutaman minuutin ajan lähennellyt jopa 200 watin rajaa.

Opettajainhuoneen kahvinkeittimeen tuo energia ei taitaisi ihan riittää, mutta jääkaapin sisävalaistus sillä voisi hetken aikaa palaa?

Tuulivoimassa ei ole päästy ihan vastaaviin lukemiin. Jos uskotaan LUT:n älykkään sähköverkon seurantajärjestelmää, vihreä propelli ei ole tuottanut ollenkaan sähköä tässä kuussa. Eikä viime kuussa. Edellinen rekisteröity tuulivoima löytyy kesäkuulta, jolloin sitä saatiin 69 kWh.

Koko vuonna LUT:n tuulivoimala on tahkonnut 1362 kWh sähköä. Rahassa se tarkoittaisi 5 sentin kilowattituntihinnalla melkein 70 euroa.

Ainakaan yliopiston älyverkon ei tarvitse pohtia, kenelle ylijäämän myisi. Vaikuttaa siltä, että professorien on vielä tarkistettava pari laskelmaa ennen suuren energiavallankumouksen toteuttamista.

Tasapuolisuuden nimissä on todettava, että aurinkopaneeleista on vuoden mittaan tullut sähköä huomattavasti enemmän, seurannan mukaan n. 136 megawattituntia. Se on jo aika lähellä suunniteltua 160 MWh:ta. LUT kertoo, että tuotanto kattaisi peräti 1,76% yliopiston sähköntarpeesta.

Nollille pääsy jää tosin tälläkin tuotannolla kaukaiseksi haaveeksi. Kysymystä tarkastelevasta opinnäytetyöstä ymmärtäisin, että projektin lasketut kustannukset kahden komponentin, kattopaneelien ja autokatoksen osalta olivat vähän yli 400 000 euroa. Siitä TEM (lue: veronmaksajat) kustansi 30%.

Kannattavuudesta todetaan:

From Figs. 5.6 and 5.7, we can see that even with no interest rate a solar plant might not be interesting from the point of view of an investor but at least with prices of two years ago the flat roof investment will meet a payback time before the system decommissioning. The carport is an expensive structure in itself but at least here it is being taken advantage of and produces electricity at the same time it serves as what it is, a carport.

Aurinkovoimala ei siis ehkä ole mielenkiintoinen investoijan näkökulmasta, mutta ainakin halvempi komponentti saattaisi maksaa itsensä takaisin ennen käyttöiän loppua. Autokatos onkin sitten huomattavasti kalliimpi. Lohtua tuo, että se toimii samalla kätevästi autokatoksena.

Hinnalla 10c/kWh laskettuna autokatoksen takaisinmaksuaika ei mahdu esitettyyn kaavioon. Silmämääräisesti arvioiden se näyttäisi liikkuvan jossain 40 vuoden tienoilla. Paneelien valmistajan kerrotaan antavan tuotteelle 10 vuoden takuun. Siinä ajassa tuo halvempikaan kattorakennelma ei näiden tietojen perusteella ehdi maksaa itseään takaisin – saati sitten, että kaikenkaikkiaan saataisiin taloudellista etua ”pahaan” fossiilienergiaan verrattuna. Projektilla on vain ideologista arvoa, muuten se on pelkkää tappiota kaikille osapuolille.

Tämä käytännön todellisuus kannattaa pitää mielessä, kun lukee Breyerin näkemyksiä perinteisen energian kalleudesta, tuhlailusta ja kestävästä kehityksestä. Ei ihme, että alan teollisuus yrittää ujuttaa tieteeseen väitteitä piakkoin puolittuvista hinnoista. Tosin puolittuminenkaan ei taida riittää tekemään aurinkovoimasta taloudellisesti kannattavaa.

Näiden laskelmien vastaisesti Breyer on kiertänyt tilaisuuksia kertomassa (lukuja mainitsematta), että LUT hyötyy taloudellisesti voimalaprojektista.

Autokatosta esittelevässä YLEn jutussa hankkeen projektipäällikkö esittää melko eksistentiaalisen kysymyksen:

Kun Suomeen rakennetaan paljon autokatoksia, niin mikseivät ne voisi maksaa itseään takiasin [sic] tuottamalla sähköä?

Nähtäväksi jää, kestävätkö rakennelman kaikki osat edes tuota kymmentä vuotta.

Lappeenrannan vihreän teknologian elinkaari tuntuu muutenkin joskus jäävän projektioista. Kampuksella aloitettiin sähköpolkupyörien lainaaminen marraskuussa 2011 ja lopetettiin tänä vuonna (ellei viime). FAQ selittää:

LUT:n sähköpolkupyörät ovat tulleet käyttöikänsä päähän: ikääntyvä kalusto vaatii jatkuvaa huoltoa ja myös lainausjärjestelmän ylläpitäminen vaatisi lisäresursseja.

On siis aika valmistella uusi projekti ja hakea tukiaisia uusia vallankumouksellisia älypyöriä varten. Näin nopeasti ”uusiutuvat” polkupyörät ovat varmasti huikea mahdollisuus niitä myyvälle cleantech-yrittäjälle. Menestyminen edellyttää vain, että ostajalle etusijalla ovat vihreät julkisuuspisteet eikä polkupyörällä ajaminen.

Yhdessä YLEn LUT-jutuista professori Jero Ahola arvioi, että aurinkovoiman ongelma on puuttuvat kannustimet. Sitä nyt ei vain tueta verovaroista tarpeeksi.

Aholan edustaman aurinkofirman nimi on Kaakon Voimatekniikka Oy. Toimitusjohtajana tässä toimii LUT:n apulaisprofessori Tuomo Lindh.

Näyttää siltä, että YLEn ”suomalaisprofessorit” ja ”tiedeyhteisö” ovat yli 97-prosenttisesti uusiutuvien tukipolitiikasta henkilökohtaisesti hyötyviä osapuolia. Heidän bisnekselleen ilmastonmuutos on pikemminkin mahdollisuus kuin uhka. Nimittäin mahdollisuus muutaa kannattamaton toiminta voitoiksi yhteiskunnan tukien avulla.

DuPont ja muut jättiyritykset eivät ole lähteneet mukaan maailmanpelastukseen siksi, että kollektiivinen omatunto olisi vuosikymmenien jälkeen yhtäkkiä herännyt. ”Ilmastonmuutoksen torjunta” on niille laillinen ja yleisön silmissä eettinen rahanpainokone. Sen hyödyntämättä jättäminen on tuskin mahdollistakaan, kun kilpailijat joka tapauksessa osallistuvat tuohon kultaryntäykseen.

Lappeenrannan esimerkki osoittaa, että vihreän bisneksen idea ei ole järkevyys tai kannattavuus, vaan näennäistoiminta jolla pääsee helposti käsiksi veronmaksajien rahoihin. Kun yhteiskunta tulevina vuosikymmeninä maksaa hysterian jälkiseurauksia, teollisuus voi vedota ajan henkeen ja ”silloiseen tietämykseen”, joilla nykyään puolustellaan Agent Orangea ja DDT:tä.

YLE toimii LUT:in mainospuheiden ja lobbauksen kritiikittömänä äänitorvena. Luulen, että tällainen ei olisi nykyään mahdollista millään muulla alalla kuin ilmastonmuutoksessa. Konkreettista ja varmaa tietoa on liikkeellä niin vähän, mutta rahaa, ideologiaa ja bisnesintressejä niin paljon.

 

Korjaus klo 20:00: Viestintäviraston kautta toki löytyy Energiaremontti 2015:n rekisteröijän nimi.

Juttusarja jatkuu: Tiedeviestinnän taito

Advertisements

3 kommenttia artikkeliin ”Lappeenrannan energiavallankumous

  1. En tiedä mitä ajattelisin.

    On ihan selvää, että olet paljastanut lobbausporukan, joka säälittä levittää matskua saadakseen bisnestä.

    Jenni Frilander, Yle, on retkahtanut toiveajatteluun. Voiko korjausliikettä tapahtua? Kuka näille kertoisi, että he ovat antaneet itsensä tulla huijatuksi?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s