Taalaksen ilmastotieto vs. IPCC

Yle on COP21-hypeissään avannut erityisen ilmasto-osion uutissivuilleen. Kovin ihmeellisiä mullistuksia ei klimatismin maailmassa näy tapahtuvan.

Bongasin tuolta Petteri Taalaksen haastattelun. Hän on koonnut neljä kaunokirjoitettua teesiä, jotka  ”pitää tietää”:

Mielestäni tällaiset IPCC:n konsensuksen kyseenalaistavat lähteistämättömät heitot eivät kuulu vastuulliseen ilmastokeskusteluun. Ulostulon ajoituskin vaikuttaa poliittisesti tarkoitushakuiselta.  Käyn väitteet läpi ja yritän tarjota lähdeviitteitä ja lainauksia arvioinnin tueksi.

Taalaksen väite:

Välimeren alueen kuivuusjaksot olivat laukaisevana tekijänä arabikevään synnyssä ja Syyrian sisällissodassa.

Mitä tiede sanoo:

Viime vuonna julkaistun IPCC:n AR5 WG2:n 12. luvussa todetaan, että näyttö ilmaston vaikutuksesta konflikteihin on kiistanalaista, eikä syy-yhteyksistä ole yksimielisyyttä.

Yleisesti hyväksytyt teoriat ja todisteet kausaliteetista puuttuvat. Tutkimukset eivät osoita, että olisi olemassa vahva yhteys lämpenemisen ja aseellisten konfliktien välillä.

The evidence on the effect of climate change and variability on violence is contested [12.5.1]. Although there is little agreement about direct causality, low per capita incomes, economic contraction, and inconsistent state institutions are associated with the incidence of violence [12.5.1].

…

The linkages between food riots are therefore dependent on responses of multiple private and state actors and it is generally concluded that it is difficult to attribute causality (Barrett, 2013).

…

Confident statements about the effects of future changes in climate on armed conflict are not possible given the absence of generally supported theories and evidence about causality (see Box 12-5).

Kommentteja:

Arabikevään ilmastokytkentää on yritetty perustella niin, että lämpeneminen olisi nostanut ruoan hintoja, mikä taas olisi johtanut levottomuuksiin.

Tapahtumasarja alkoi Tunisiasta, jossa ruoan hinta ei vallankumouksen alla kuitenkaan ollut erityisen korkea, vaan hienoisessa laskussa.

Väestötieteilijä Richard Cincotta toteaa, että todisteet ovat musertavan selvät: ruoan hinta ei laukaissut Arabikevättä.

In Tunisia’s case, the evidence is overwhelming: The “Dignity Revolution” that toppled Ben Ali, spawned a new constitution, and initiated a long political struggle toward democracy, cannot be written off as a “food fight.”

IPCC:n mukaan (WG2 12. luku) yksiselitteisempiä todisteita on saatu siitä, että ilmastoaate, siis nk. ”ilmastonmuutoksen torjuminen” lisää aseellisen konfliktin riskiä.

Research is beginning to show that climate change mitigation and adaptation actions can increase the risk of armed conflict …

Rauhanyliopisto on koonnut yksityiskohtaisen luettelon Syyrian sodan syitä ja katalyyttejä lähtien aina 1500-luvun sultaaneista maailmansotien kautta viime aikojen taloustilanteeseen ja paikallisiin etnisiin ryhmiin. Säätä, ilmastoa tai ruoan hintaa ei nähdä tuossa analyysissä tekijäksi ollenkaan.

Ilmastonmuutos ei olekaan tullut mukaan keskusteluun kysyttäessä ”mistä vallankumous johtui”, vaan kysyttäessä ”saisiko ilmastonmuutoksen jotenkin liitettyä tähänkin” ja ”voiko kukaan todistaa, että yhteyttä ei ole”.

Yhdessä PNASin tutkimuksessa on yritetty osoittaa ilmastonmuutoksen todennäköistäneen kuivuusaaltoa Syyriassa ja sen vuorostaan levottomuuksia.

Spekulaatioketjun kestävyys edellyttää käytettyjen CMIP5-ilmastomallien toimivuutta. Jos ne eivät simuloi kuivuusaaltojen esiintymistä kolikonheittoa tarkemmin, niillä voi todistaa koko lailla mitä haluaa.

JGR:n artikkeli vuodelta 2014 tarkastelee juuri CMIP5-mallien kykyä ”ennustaa” nykyiset sademäärät alueellisesti. Tuloksissa on suuria virheitä ja juuri Lähi-itä on yksi alue, jossa mallit ovat kauimpana todellisuudesta.

Ongelma näkyy myös mainitussa PNAS:n Syyria-tutkimuksessa, jos löytää liitteisiin piilotetun kaavion simulaatioiden hajonnasta.

Tarina ei kerro, miksi juuri nämä 16 mallia valittin tarkasteluun. Tulosten sattumanvaraisuus huomioiden voi epäillä, että  sopiva valinta kääntäisi johtopäätöksen toisinpäin. Valikoinnista huolimatta simuloidut kuukausittaiset sademäärät ovat varsin ristiriitaisia heitellen välillä 30-60mm.

Ihmiskunnan CO2-päästöjen vaikutus alueen kuukausittaiseen sademäärään (kuvassa punaisten ja sinisten pisteiden vaakasuuntainen ero) olisi mallien mukaan keskimäärin noin 2 mm. Arvoa ei tosin kerrota missään; keskiarvot voi laskea kuvasta digitoimalla.

Keskimääräinen simulaatiovirhe (todellinen havainto merkitty tähdellä) on moninkertainen lopputulokseen 2 mm nähden. Oletettu CO2:n vaikutus hukkuu vääjäämättä virhemarginaaliin.

Tämä 2 mm:n ero tietokoneen kuukausittaisissa sademäärissä on kuitenkin kelvannut perusteluksi Syyrian vallankumouksen syistä. Nähtävästi mikään tragedia ei ole liian suuri, eikä tieteellinen johtopäätös liian heikko hyödynnettäväksi paniikin lietsonnassa.

Tällaiset attribuutiot ovat oppikirjaesimerkki myös selection bias -nimisestä ilmiöstä. Eriasteista levottomuutta ja aseellisia yhteenottoja tapahtuu jatkuvasti melkein joka puolella maapalloa. Ennen pitkää joku niistä osuu alueelle, jossa on hiljattain koettu lämpöaalto, pakkasta, tulva, kuivuutta tai mitä vain jossain sadoista satunnaisista simulaatioista liittyykin ilmastonmuutokseen.

Kun sitten kiinnitetään huomio vain yhteen osumaan ja jätetään kertomatta 99 hutia, on näennäinen syy-yhteys, raflaava lööppi ja poliittinen lyömäase valmis.

Miksi edellä mainittu tutkimus keskittyi Syyriaan eikä Tunisiaan, jossa tapahtumasarjan alulle pannut ensimmäinen dominopalikka kaatui? Koska teoriaan jotenkuten sopiva kuivuusaalto osui Syyriaan. Tunisian sademäärissä ei ole merkitseviä trendejä viime vuosikymmenien aikaan.

International Journal of Climatologyssä julkaistiin pari vuotta sitten laaja tutkimus viime vuosikymmenten sääolojen vaihtelusta arabialueilla. Yhteenveto sademääristä:

Changes in precipitation are generally less consistent and characterised by a higher spatial and temporal variability; the  trends  are  generally  less  significant.  However,  in  the  western  part  of  the  Arab  region,  there  is  a  tendency  towards wetter conditions. In contrast, in the eastern part, there are more drying trends, although, these are of low significance…

Arabikevään tapahtuma-alueelta löytyy siis kaikenlaisia trendejä, myös kosteampaan suuntaan. Sopivasti valikoimalla voidaan ”todistaa” levottomuuksien syyksi poikkeuksellinen kuivuus, kosteus, tai vaikka sademäärien tuskastuttava monotonisuus.

Mutta takaisin Tales from the Taalakseen.

Taalaksen väite:

ilmastokomponentti on mukana tämän hetken pakolaiskriisissä.

Mitä tiede sanoo:

IPCC:n AR5-raportti toteaa (luku 18), että sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset tekijät muuttoliikkeiden taustalla ovat monimutkaisia ja vaihtelevia, eikä niissä ole havaittu ilmastonmuutoksen vaikutusta tai voitu arvioida sen suuruusluokkaa millään varmuudella.

The social, economic, and environmental factors underlying migration are complex and varied (see e.g. Black et al., 2011) and it has not been possible to detect the effect of observed climate change nor assess its magnitude with any degree of confidence (see also 12.4.1.1).

Kommentteja:

Occamin partaveitselle on taas töitä. Ilmastonmuutosta ei tarvita pakolaiskriisin selittämiseen sen enempää kuin horoskooppia tai spagettihirviötäkään. Esimerkiksi Wikipedia luettelee pakolaiskriisin syiksi sodan, vainoamisen, pakkotyön, asevelvollisuuden välttelyn, syrjinnän ja korkeamman elintason tavoittelun.

Taalaksen väite:

tulevaisuudessa ilmastonmuutos on yhä suurempi pakolaisuuden aiheuttaja.

Mitä tiede sanoo:

IPCC:n uusin raportti haastaa koko ilmastopakolaisuuden käsitteen. Viitaten edellä mainittuun, raportti ei löydä todisteita muuttoliikkeiden ja ilmastonmuutoksen yhteydestä.

Kommentteja:

Tällä hetkellä ei ole siis tiedossa ensimmäistäkään aitoa ilmastopakolaista. Vakaumus, että sellainen joskus tulevaisuudessa materialisoituisi, on tietysti uskon asia, eikä tieteellistä faktaa.

Vuonna 2005 YK:n alainen UNEP ja United Nations University ennustivat, että vuoteen 2010 mennessä nähtäisiin 50 miljoonaa ilmastopakolaista. Kun ensimmäistäkään ei ilmaantunut, UNEP poisti ennusteensa netistä vähin äänin.

Taalaksen väite:

olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tiedostaa ilmastonmuutoksen ongelman ja viimeinen, joka voi sen ratkaista.

Mitä tiede sanoo:

”Ongelma” on arvovalinta ja väite onkin poliittinen, ei tieteellinen kannanotto. Uhkaavana esitettyjä ilmaston muutoksia on tiedostettu jo kauan. Climatic Changessa luotiin v. 1987 vertaisarvioitu katsaus viimeisimmän herätyksen alkuvaiheisiin. Sen mukaan edellisellä vuosikymmenellä tiedeyhteisö oletti yleisesti antropogeenisten vaikutusten johtavan ilmaston viilenemiseen.

It was generally thought in 1971 that industrial and agricultural aerosols served to both absorb and scatter sunlight back to space, wherever they were, and that this would mean less sunlight reaching the surface and a net cooling.

Kommentteja:

Ilmastouhkien tiedostaminen ei varmastikaan alkanut 1970-luvun jääkausipaniikista. Lopun ajat ovat aina kiehtoneet ja sellaisia on ”tiedostettu” tuon tuostakin. Jo raamatun aikoihin harkitsemattomat teot ja ajatukset saattoivat kostautua ennätysmäisinä ääri-ilmiöinä – ainakin sen ajan oppineiden, silloisten taalasten mukaan.