Tulevaisuuskatsaus: Suomi ja maailma vuonna 2015

Törmäsin kesän aikana somessa futurologi Risto Linturin ilmastotietoihin. Kärsivällisyys on koetuksella, kun jotkut nykyaikaan jämähtäneet änkyrät eivät kyselemättä niele skenaarioita.

Linturi on Facebookissa linkittänyt mediaesitykseen, jonka sanoo olevan ”aivan mainio selitys niille, jotka eivät vieläkään hahmota kokonaisuutta.”

Bloombergin esitys sisältää erään ilmastomalliin laskelman siitä, paljonko siihen ohjelmoidut tekijät olivat vaikuttaneet maapallon simuloituun lämpötilaan vuoteen 2005 mennessä.

Kommenteissa joku huomauttaa, että 125 vuotta on lyhyt aika planetan ilmaston muutoksissa ja että pidemmän aikavälin rekonstruktio olisi kiinnostava. Linturi ei tällaista sulata. Näitä väitteitä esittävä voi olla syyllinen jopa satojen miljardien kuolemaan. Melkoinen uhriluku viattoman kuuloisella kommentilla!

Mari, vakavasta asiasta ei tarvita tällaista haahuilua. Mikäli tieteen vieroksunta on kovin laajaa, kuolee siihen satoja miljardeja, ja jokainen haahuilua levittävä on syyyllinen.

Voi taivas, kuinka käsittämättömän tietämättömiä tämän alueen tieteestä täälläkin säikeessä monet ovat.

Viimeinen pisara tulee, kun joku linkittää NASAn uutiseen ennätyslaajasta Etelämantereen jääalueesta. Linkittäjä poistetaan keskustelusta saatesanoin:

Nyt riittää taas tämä typerä hölynpölyn kierrätys. On merkillistä, miten joillakin on halu levittää humpuukkia vakavista asioista, joista eivät itse tunnu mitään muuta ymmmärtävän kuin oman halunsa vastustaa tieteen valtavirtaa tai ikäviä viestejä. Suljin Kajn näistä säikeistä, mutta asiallista ja ajantasaista kritiikkiä en halua sulkea pois – vain mutakakut ja typerän paskan kierrätyksen.

Kieltämättä täytyy olla turhauttavaa yrittää saada tietämättömät NASAn tiedotteiden lukijat tajuamaan, kun oma perspektiivi on tulevissa vuosikymmenissä ja -sadoissa, jotka maallikolle ovat vielä hämärän peitossa.

Miljardööri Bloombergin mediajätin lisäksi Linturi suosittelee tietolähteeksi ympäristöaktivisti Mark Lynasin kirjaa Six Degrees, sekä Real Climatea – blogia, jota pyörittää etupäässä kommunistien ja ympäristöjärjestöjen asiaa ajava PR-firma Fenton Communications.

Noihin voi toki tutustua, kunhan terve lähdekritiikki pidetään mukana, eikä pidetä PR-tuottajia vilpittömän tasapuolisina totuuden torvina.

Hannula & Linturi: Sata ilmiötä 2000 – 2020

Tulevaisuuden ilmastosta kiinnostuneille suomalaisille lukijoille voin suositella myös Linturin omaa teosta ”Sata ilmiötä 2000-2020 – Virtuaali-Helsinki ja kybermyyrä”. Ilmastonmuutoksen lisäksi kirja käsittelee yhteiskunnan kehitystä laajemminkin.

Vuonna 1998 julkaistussa kirjassa Linturi ja toinen kirjoittaja Ilkka Hannula vakuuttavat epäilijöille:

Tulevaisuus puolestaan on siinä mielessä hyvä tutkimuskohde, että se tulee ja todentaa, ovatko teoriamme oikeita. Tieteellisen tutkimuksen periaatteet soveltuvat erinomaisesti sellaisten lainalaisuuksien etsimiseen, joiden mukaan tulevaisuus muodostuu.

Varmimmat tiedot tulevaisuudesta saadaan luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden avulla.

Lähes kaikki tämän kirjan skenaariot perustuvat nykyisiin tutkimustuloksiin ja niiden hyödyntämiseen tunnettujen lainalaisuuksien mukaisesti.

Toisaalta joskus tulevaisuudessa voidaan uskoaksemme todeta, että 70 prosenttia ennustamistamme ilmiöistä on osunut oikeaan viiden vuoden etäisyydellä esittämästämme hetkestä. Toisin sanoen: tavoitteenamme on ollut todella luoda tilastollisesti merkittävän tasoinen ennuste eikä pelkästään joukkoa vaihtoehtoisia skenaarioita.

Luonnontieteelliset ennusteet kuten ilmastonmuutos ovat siis varmimpia. Niinkuin tiedämme, ilmaston peruspiirteitä voidaan vaivatta ennustaa järkähtämättömiin fysiikan peruslakeihin pohjautuvilla numeerisilla malleilla. Kasvihuonekaasujen lämmittävät ominaisuudet on tunnettu vuosisatoja. Ennakointi on siis vähän liiankin helppoa.

Tämä selittää, miten Linturi on pystynyt luomaan tarkan ilmastokatsauksen aina vuoteen 2015 saakka ja pidemmällekin. Ilmastopäästöt ovat vuoden 1998 jälkeen kiihtyneet odotettuakin enemmän, joten sallittakoon Linturille pieni aliarviointi ilmaston lämpenemisen nopeudessa.

Katsotaanpa. Kirjasta löytyy seuraavanlaisia ilmastotietoja:

  • 2002: maapallon keskilämpö noussut 0,5 astetta vuodesta 1990
  • 2007: maapallon lämpötila noussut asteen vuodesta 1990
  • 2010: meren pinta noussut 10 cm, Malediiveista jäljellä 40 prosenttia
  • 2012: maapallon lämpötila noussut 1,5 astetta
  • 2016: maapallon lämpötila noussut 2 astetta, 20 prosenttia etelänavan ja pohjoisnavan jäästä sulanut
  • 2017: meren pinta noussut 20 cm, Malediiveista jäljellä 25 prosenttia, Hollanti suureksi osaksi meren alla

Mitä kummaa: näyttää siltä, että huolimatta tieteellisestä metodistaan kirjoittajat ovat rankasti yliarvioineet ilmastokriisin uhan.

Parhaiten kohdalleen taitaa osua arvio meren pinnan noususta – tosin siinäkin virhe on moninkertainen. Nopeasti laskien Linturin arvio on noin 7 mm vuodessa. Toteutunut tahti on tietääkseni ollut pari-kolme milliä vuodessa niin kauan, kun kattavia tilastotietoja 1800-luvulta lähtien löytyy.

Lämpenemisen osalta sain SKS:n trendilaskurilla uusimpien tietojen [laskettu kesäkuussa] pohjalta vuodesta 1990 laskien arvot 0,36 (HadCRUT4), 0,38 (GISTEMP), 0,27 (RSS), 0,41 (UAH) astetta.

Kirjan lämpenemisennuste (2 astetta 2016) näyttää tässä vaiheessa osapuilleen 5-10-kertaiselta yliarviolta.

Sikäli kun lämpenemistä tuolla aikavälillä on, se tapahtui käytännössä kokonaan ennen kirjan julkaisua. RSS-satelliittimittauksien osalta mainitun aikavälin trendi mahtuu virherajoihin. Fosterin ja Rahmstorfin metodein tilastollisesti merkitsevää lämpenemistä ei siis ole siinä datasarjassa tapahtunut lainkaan vuoden 1990 jälkeen. Vuodesta 1998 muutkaan mittaussarjat eivät näytä sanottavaa lämpenemistä (en tällä kertaa jaksa käydä läpi, missä mittaussarjassa tilastollinen merkitsevyys milläkin laskutavalla mahdollisesti ylittyy ja missä ei).

Tapahtunutkin vähäinen lämpeneminen oli jo kirjoitushetkellä menneisyyttä, jonka ennustamista ei voi pitää kovinkaan ihmeellisenä taidonnäytteenä. Vaikuttavampaa olisi ollut sen ennakointi, että kirjan julkaisua seuraavina parina vuosikymmenenä ilmasto ei lämmennyt. Mutta tämän ennustaminen olisi vaatinut ilmastoskeptikon.

Vielä kauemmas oikeasta on osunut arvio ilmastonmuutoksen vaikutuksista. YLEn väitteistä huolimatta Malediivien jäljellä oleva osuus lienee edelleen noin sata prosenttia. Melkoisia ihmeitä saa tapahtua, jos Hollanti joutuu puolessatoista vuodessa suureksi osaksi meren alle. Sikäläisissä tulvissa on menneinä vuosisatoina menetetty jopa kymmeniä tuhansia ihmishenkiä, mutta nykyään näitä katastrofeja tapahtuu tietääkseni vain tietokonemalleissa.

Napojen merijääalan vuoden 2014 keskiarvo on vähän suurempi kuin vuoden 1990. Viimeisin NCDC:n tieto on kesäkuulta, jolloin jääala oli puolisen miljoonaa neliökilometriä laajempi kuin samaan aikaan vuonna 1990. Parin prosentin vähenemisen voi löytää tarkastelemalla sopivia jaksoja, esimerkiksi vuosina 1990 ja 2010 alkavia viisivuotiskeskiarvoja.

Jos taas kirjassa tarkoitetaan napojen jäällä merijään sijasta mannerjäätiköitä, ennuste on vielä hullumpi. Etelämantereen ja Grönlannin 20 prosentin sulaminen tarkoittaisi 13 metrin nousua meren pinnan tasossa. En ole futurologi, mutta luottamukseni tämänkään ennusteen toteutumiseen lähikuukausina ei ole suuri.

Jos joku olisi vuonna 1998 saanut tässä viittaamani mittaustulokset haltuunsa jollain virtuaali-aikapoimu-ihmekkeellä ja laittanut ne blogiinsa, hän olisi ollut haahuilua levittävä tieteenkieltäjä, tai asiantuntijatermein ”typerän paskan kierrättäjä”.

Nyt kuitenkin kävi niin, että ns. tieteen valtavirtaa kyseenalaistavat olivat oikeassa, Linturi ja muut asiantuntijat väärässä. Kun mennään sama parikymmentä vuotta eteenpäin, voidaankohan todeta historian toistaneen itseään?

Ei voi olla miettimättä, paljonko olisi voitettu, jos skeptisempiä äänenpainoja olisi kuunneltu vuonna 1998. Linturin edustaman valtavirran ennusteisiin nojaten nykyään käytetään rahaa ns. ilmastonmuutoksen hillitsemiseen jo satoja miljardeja dollareita vuodessa. Tuon ajankohdan jälkeen ei ole tapahtunut merkittävää lämpenemistä, eikä käytetty raha olisi edes tietokonemalleissa heilauttanut lämpötilaa. Jos satsauksista on siis ollut mitään hyötyä, se on ollut vahingossa syntynyttä sivutuotetta, joka olisi saavutettu helpommin suoraan. Ilmastoon tuolla ei ole vaikutettu.

Osaisiko joku futurologi arvioida, millaisessa maailmassa eläisimme, jos tuollainen rahasumma olisi vuosittain käytetty johonkin hyödylliseen eikä kuvitelman hillintään? Esimerkiksi syöpätutkimukseen investoidaan kai suuruusluokkaa kymmenesosa tuosta.

En halua päättää kirjoitusta näin synkeään pointtiin, joten listaan loppukevennyksenä muutamia ilmiöitä, jotka Sata ilmiötä -kirja tieteellisine metodeineen ennusti viime vuosikymmenelle ja lähitulevaisuuteen.


2000 : ”Karmaisevien” Y2K-katastrofien jälkeen virtuaalitodellisuus etenee. Vanhainkodeissa pankkien virtuaalitoimistoja.

2001: Luukadolle ratkaiseva parannusmenetelmä. Helsingin katurata-ajoilla kymmeniä miljoonia verkkokatsojia. Joka autossa kamerat ja paikannuslaitteet. Tiedot muunnetaan simuloiduiksi kuviksi. Katsoja voi valita minkä tahansa kamerakulman. Kokouspöytäkirjat laaditaan yleisesti puheentunnistuksella. Kalvokaiutin: studion seinät, katto ja lattia voivat kaikki olla kaiutin- tai mikrofonipintaa.

2002: ”Virtuaalitaksi heitti minut lähimmälle hammaslääkärille. näin ruudulla varauskirjan ja sain kuvapuhelinyhteyden vastaanottoapulaiseen. ” Hakukoneet tekevät persoonallisuusanalyysejä.

2003: Maailmanpankille monopoli verkkorahaan. Vieterillä käyvällä tietokoneella 80 miljoonaa ennakkotilausta, valmistusmäärä 12 miljoonaa vuodessa. Silmäohjaus tulee Microsoftin mukaan korvaamaan nopeasti hiiren. Liikalihavuuteen geneettinen lääke tai ”geenisarjan istuttaminen”.

2004: WHO hyväksyi ensimmäiset syöpärokotteet. Geenilukija monessa yrityksessä käytössä rekrytoinnissa. Sähköinen opaskoira. Pohjois-Saharaan runsas kasvillisuus suolanpoistoaltailla.

2005: Avaruusalus tuo ensimmäiset näytteet Marsista. Vain 32% käyttää tietoverkkoja päivittäistavaroiden ostoon. Mellakat lopetetaan infraääniaseella.

2006: Internetistä YK:n alainen maailmanorganisaatio. Puku muuttaa kehon liikkeet sähköksi, pari miljoonaa myyty. Lennäkit saavat energiansa maan pinnalta ja voivat olla ilmassa miten kauan tahansa. Mekaaniset mikrorobotit tappoivat syövän .

2007: Digikameraan kasvokuva-arkisto, joka käsittää kaikki suomalaiset passinhaltijat. Kamera tunnistaa arkiston avulla kohteena olevan ihmisen. Hajun perusteella suunnistava kompassi vähentää rikollisuutta. Povitaskuun mahtuva silmäohjattava taskumikro, jossa näyttö ja näppäimistö korvattu kameralla ja projektoreilla.

2008: Suuria tulvia mm. Hollannissa ja Puolassa. Asiointi puhelimitse ilman kuvaa koetaan epäluotettavaksi, kaupat eivät suostu ottamaan tilauksia näkemättä kasvoja. Tietokoneohjattu kudokset tunnistava mikro-ompelukone voi ommella 0,04 mm paksuja kohteita, esimerkiksi käden katkenneen päähermon.

2009: Ultraäänipesu. Nokian hologrammiprojektoreilla virtuaalinen kaulakoru. Videotatuoinit. Kiina ja Intia sodan partaalla virtuaalihenkilön takia.

2010: On-line Volvon ikkunoissa tietokonekuvat, voi ajaa sokkona. Singapore määrää tunne-elämää ehdollistavat tietokonesimulaatiot pakollisiksi vankiloissa. Robottikokki osaa valmistaa 4000 ruokalajia. Urheilussa ongelmana verenkierrossa olevat ohjelmoidut nanorobotit.

2011: Afrikassa, Kiinassa, Intiassa ja Etelä-Amerikassa pahoja nälkämellakoita. Suurteholaserit yleistyvät, terroristien käytössä. Keinopersoonat asiakaspalvelijoina. Enbody, keinoihoa muistuttava asu, joka ottaa talteen kehosi ylimääräisen lämmön ja muuntaa sen sähköksi. Käännösmyssy Transcap kääntää puheen reaaliajassa. Pohjanlahden jäänsulatusjärjestelmä.

2012: Ensimmäinen ihminen Marsissa. Verenluovuttajalehmä pelastanut yli 500 ihmisen hengen. Virtuaalitodellisuus, jota päivitetään koko ajan satelliiteilla; kaikista suurkaupungeista tarkka virtuaalimalli. Kuka tahansa voi pyytää kuvan mistä tahansa paikasta maapallolla satelliitin kautta. Äänetön kännykkä räjähdysmäisessä markkinakasvussa; mikrofonin sijaan tunnistaa äänteet hermojen impulsseista. Vihdin kyberkylässä kaikki ostokset jaellaan automaattisesti taloihin sisälle kaapeliohjatuilla vaunuilla.

2013: Afrikasta yrityksiä tulla asein Eurooppaan. Geenimuuntelulla pakkauslaatikkona toimiva kasvi. Monet maat vastustavat miesten ehkäisylaitepakkoa. Suomi lopettaa koulut. Ultraäänellä toimiva sateenvarjo.

2014: Valokasvien kysyntä ylittää tarjonnan. Geenimanipuloinnilla kehitetty hometta syövä bakteeri uhkaa viinitiloja, Unkarissa hätätila, maailmanrauha uhattuna. Kokoushuoneissa olivat paikalla vain komissaarien hologrammit. Muistipilleri paransi muistia keskimäärin noin 19%. Superkeinoihon tulo markkinoille on synnyttänyt lukuisia uusia ammatteja, esimerkiksi elektroniikka- ja sähkötunnistaja.

2015: Virtuaalitodellisuudesta suurin riippuvuuden aiheuttaja. Lelunalle tyrkyttää tuotteita lapsille kun vanhemmat ovat poissa. Puolalaismiljonääri sai geeniteknisesti muunnetun sian sydämen. Vedenkierrätyspuku säästää kallista vettä; Lähi-Idässä ehkä joka viideskymmenes vastaantuleva asuste on Watersaver. Hologrammilehdet ajavat maailman paperiteollisuuden vaikeuksiin. Puhelinmyyjän persoonalisuusimitaatio ylittänyt selkeästi kuvapuhelinmyyjien saavutukset. Ensimmäiset akvanauttilapset syntyneet: geenimuunnetut ihmiset, jotka voivat elää vain vedessä.

2016: Geenipommeja lähes kaikilla maailman 52 maalla. Pommi muuttaa vastapuolen väestön perimää, altistaa taudeille tai vaikuttaa aivotoimintaan. Aurinkopaneeli ottaa talteen auringon energiasta 46,6%. Urheilijat eivät geenihoidon vuoksi saada lapsia, mutta voivat kokea raskauden ja synnytyksen virtuaalitodellisuudessa ilmaiseksi. ”Kuo Mei palaa aavikoille todennäköisesti jo ensi vuonna, jolloin hänen virtuaalilapsensa on saavuttanut 10 vuoden iän ja tarvitsee vähemmän hoitoa.” Para-antibiooteilla voitettu aivokalvontulehdus ja tuberkuloosi; ei resistenssiä tai sivuvaikutuksia.

2017: Nälkämellakoissa kuolee miljoonia. Kybermyyrä, eläimen ja koneen sekoitus, kehitetty tunnelisortumien raivaukseen; tekevät tuhoja, koska liian nuoria ja jätetty liian vähälle huomiolle. Kotilääkäri: käsine joka mittaa verenpaineen, veriarvot, EKG:n, veren hivenainepitoisuudet, vasta-aineet; diagnosoi 86% kaikista tapauksista ja antaa lääkityksen. Suomalaiselta tuolipellolta varastettu geenituoleja. Pentikin patentoima geeni ohjaa tuolin muodostumista. 40 hehtaarin sähköbambumetsä vastaa tuotoltaan n. 9000 asunnon sähköntarvetta. Kaatopaikan biorobotit lisääntyneet hallitsemattomasti ja tuhonneet asuinalueen Sao Paulossa.

2018: Geenimänty pystyy monistamaan ja varastoimaan kasvien ja eläinten perintötekijöiden tiedot. Luonnollisen kehityksen järjestö salakuljetti tietokeskukseen nanoluteita, jotka oli ohjelmoitu etsiytymään hologrammiyksiköihin ja syömään niitä. Kyberpuvut korostavat tunnetiloja; virtuaalimatkailu on saanut kybermatkailusta kilpailijan.

2019: Vesipuku imee vedestä happea, tutkimusryhmä 6kk veden alla. Ensimmäinen keinotekoinen hermo asennettu. Etiäinen, täysin itsesi näköinen hologrammi-androidi. Piraatit kehittävät geenilääkkeen jäljittämisen estämiseksi.

2020: Keinosilmä liitetty silmähermoon, näkee laajemman spektrin. Geenimuunneltu metsä kasvaa täysikasvuiseksi viikossa ja kerää hiilidioksidia 8 kertaa enemmän kuin tavalliset kasvit. YK:lta ihmisen määritelmä: korkeintaan 20% keinoelimiä. Verkkovirus Netmind henkilöhaastattelussa. Elävien kuolleiden määrä ylittänyt luonnollisen kuolleisuuden.


Huhhuh. Tulkinnasta riippuen kirjasta voi löytyä jokunen oikeaan osunut yksityiskohta, mutta ihan luvattuun 70% tarkkuuteen se ei taida yltää. Joissain tapauksissa visioidun kaltaisista teknologioista on ehkä tehty joskus prototyyppi, mutta ne eivät ole jokapäiväisessä yleisessä käytössä niinkuin kirjoittajat odottivat.

Useimpien ennusteiden kohdalla tavallinen tallaajakin osaa sanoa, että pieleen meni. Ilmastonmuutos on poikkeus. Vaikka ennusteet ovat menneet yhtä pahasti pieleen, nykyään kuulee tuon tuostakin, että ilmastonmuutos on edennyt nopeammin kuin kukaan on osannut kuvitella. Niin hyvin media on saanut katteettomat mielikuvat lyötyä yleiseen tietoisuuteen.

Jos vanhentuneet tulevaisuusvisiot kiinnostavat, kannattaa lukea Linturin kirja. Kuten suurin osa menneen ajan ilmastoennusteista, sekin vain nostaa viihdearvoaan vanhetessaan. Se on hyvä muistutus asiantuntijoiden erehtyvyydestä.

Advertisements

6 kommenttia artikkeliin ”Tulevaisuuskatsaus: Suomi ja maailma vuonna 2015

  1. 🙂 olin tuolloin ICT-alan asiantuntija – ja nykyisen Elisan teknologiajohtaja. Kirja oli otohomma – tavoitteena uuden teknologian markkinointi ja luova ajattelu Virtuaali-Helsinki -hankkeen osana. Sen asian se ajoi, mutta tulevaisuudentutkimuksen näkökannalta kirjassa oli paljon enemmän huolimattomuuksia kuin luovan ajattelun tai markkinoinnin näkökulmasta. Kyllä yli 50% toteutumiseen noissa ilmiöissä toki mennään – liiketoimintamahdollisuuksia piti osoittaa, ei valtavirtoja. Ilmastokysymykset olivat fiktiivisessä kirjassa tuolloin ennenkaikkea taustakohinaa monen muut hyvin selkeästi fiktiiviseksi tunnistettavan jutun seassa. Kirjan tarkoitus oli olla katalyytti keksimiselle ja sen ymmärtämiselle, mikä kaikki maailmassa voi muuttua – ei ennuste siitä, mitä todennäköisimmin tapahtuu. Mitä tulee niihin trolleihin omalla sivullani – sellaisiin ovat kaikki törmänneet ja kyse oli Heartland-instituutin rahoituksella generoitujen vastaväitteiden ikuisesta kierrätyksestä, josta on enää vaikea oppia mitään. Omilla sivuillani koetan käydä keskusteluita, joista opin – en halua sen olevan kierrätysroinan kaatopaikka. Tämä lienee sallittua jokaiselle hänen omilla sivuillaan.

  2. Kiitos kommenteista. Olisiko kirja sitten väärin luokiteltu kirjastossa, kun löytyy pääluokasta 30, yleinen yhteiskuntatiede.

    Kirjahan loppuu sanoihin ”tavoitteenamme on ollut todella luoda tilastollisesti merkittävän tasoinen ennuste eikä pelkästään joukkoa vaihtoehtoisia skenaarioita.” Loppusanoista on pitempi lainaus tuossa tekstissäni. Voi tietysti olla, että tuokin lause oli fiktiota.

    Kuinkahan moni nykyajan tietokirja kuitataan parinkymmenen vuoden päästä fiktioksi ja markkinoinniksi… Ovatko IPCC:n käyttämät ilmastomallit fiktiota? Jos eivät, mikä fundamentaalinen ero niillä on esimerkiksi tuon kirjan ennusteisiin? Molempien uskottavuutta perustellaan varsin samanlaisin sanankääntein.

    • Suomalainen.comissa, josta kirja on jo loppunut, se on luokiteltu tietokirjoihin talouden ja yhteiskunnan alaluokkaan. Hinta on ollut viimeksi 35,65 €. Toivottavasti myös ostajat ovat ymmärtäneet, että luokituksesta huolimatta kirja on tarkoitettu fiktioksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s