HINKU-hankkeen ilmastovaikutukset: ehkä jopa 0.0000001°C?

Harhauduin taannoin HINKU-foorumille. Verkkosivu liittyy Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankkeeseen, jonka puitteissa on kuuden vuoden ajan ”hillitty ilmastonmuutosta” kuntalähtöisesti.

HINKU-foorumilla vierailu tuntuu ulkopuoliselle melkein samalta kuin ufo-kontaktihenkilöiden keskustelupalstat. Asialle omistautuneella yhteisöllä on oma terminologiansa, joka jo sinänsä kuulostaa arkijärjelle vieraalta: ilmastoteko, ilmastopaino, esimerkillinen päästövähentäjä, ilmastovaikutukset.

Jäin miettimään viimeksi mainittua termiä. Onko esimerkiksi HINKU-hankkeella jonkinlainen ilmastovaikutus ja miten se määritettäisiin? Montako celsiusastetta tai sademäärän millimetriä on saatu ilmastoa korjattua?

Ilmastovaikutuksesta puhutaan jo Eduskunnan asiakirjoissakin. Ilmasto-speakissa sillä tarkoitetaan kai ilmakehän fossiilisen hiilidioksidin määrään muutosta (tai ekvivalenttia), jonka oletetaan aiheutuvan jostain toiminnasta. Termi on sikäli virheellinen, että ilmakehän CO2-pitoisuus ei ole sääsuure, eikä siis sisälly ilmaston määritelmään.

Jos halutaan sanan varsinaisessa merkityksessä laskea vaikkapa voileivän ilmastovaikutus, pitäisi tietysti määrittää, kuinka kyseinen leipä vaikuttaa alueelliseen tai globaaliin lämpötilaan, sademäärään, ilmanpaineeseen jne. vuosikymmenien tarkastelussa.

Tehtävä on haastava. CO2-päästöjen pääasiallisena ilmastovaikutuksena pidetään lämpenemistä, mutta suuruusluokka on vielä hakusessa. Viimeaikaiset tutkimukset ovat käsittääkseni viitanneet siihen, että herkkyys olisi luultua matalampi.

Yksinkertaisuuden vuoksi käytän seuraavassa laskelmassa CO2-tonnin ilmastovaikutuksena 0,0000000000015 asteen lämpenemistä. Arvo perustuu Naturessa vuonna 2009 julkaistuun tutkimukseen, joka pyrkii huomioimaan kaikenlaiset palautekytkennät. Uudemman tiedon valossa tällä arvolla ei kaiketi siis ainakaan aliarvioida vaikutusta.

HINKU-hankkeessa tehdyt ”ilmastoteot” löytyvät Ympäristöministeriön HINKUmappi-palvelusta. Siellä kerrotaan mm. paljonko toimenpiteillä on saavutettu päästövähennyksiä, paljonko ilmastotekoon on investoitu ja paljonko käyttökuluissa on sen johdosta säästetty.

Hain HINKUmapista kirjoitushetkellä löytyvät 282 ilmastotekoa ja laskin ilmoitettujen tietojen pohjalta yhteenvedon. Kaikkia em. tietoja ei ole jokaisen toimenpiteen osalta ilmoitettu.

Rahaa näihin 282 ilmastotekoon on raportoinnin perusteella investoitu noin 120 miljoonaa euroa [ainakin parin lämpövoimalan hinta puuttuu tästä, ks. päivitys lopussa]. Päästövähennyksiä on raportoitu vajaa 84 000 t CO2e/a (hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa). Käyttökuluissa kerrotaan säästyneen reilu miljoona euroa vuodessa.

Luvuista suoraan laskettuna investoinnit maksaisivat itsensä takaisin noin sadassa vuodessa. Olettaisin, että tuskin mikään näistä toteutuksista on käytössä enää 2100-luvulla, joten taloudellisessa mielessä HINKU-projekti näyttää olevan vankasti miinuspuolella, vaikka jätettäisiin hankkeen omat organisaatio- ja muut kulut huomiotta. Entä ilmastovaikutusten suhteen?

Naturen arvolla laskettuna HINKU-projektin ilmastovaikutukseksi tulisi noin 1,25*10^-7°C/a eli suunnilleen celsiusasteen kymmenesmiljoonasosa vuodessa. Suomen edelläkävijyyden ansioista voitaisiin vuonna 2114 siis teoriassa vilvoitella peräti kymmenen asteen miljoonasosaa viileämmässä ilmastossa. 25 asteen helteestä saadaan 24,99999-asteinen ja maailma pelastuu (vaikkei eron havaitsevaa lämpömittaria ehkä vielä olekaan kehitetty).

Suomessa lämpötilat vaihtelevat luonnollisesti ainakin 80 celsiusasteen haitarilla. ”Vaarallisena pidetty” lämpenemisen raja on jostain syystä asetettu kahteen asteeseen. Ja 120 miljoonalla eurolla Suomen kunnat ovat nyt oletetusti pystyneet ”hillitsemään ilmastonmuutosta” joitakin asteen miljoonasosia.

Tämäkin laskelma luultavasti liioittelee ilmastovaikutuksia. Oletusten perusteena olevat mallit kun näyttävät yliarvioivan lämpenemistä. Tämän vuosituhannen aikana maailmanlaajuisesti päästettyjen CO2-gigatonnien ilmastovaikutus on toistaiseksi ollut mittaustarkkuuden rajoissa nolla celsiusastetta.

HINKUmappiin voi lisätä ilmastotekoja kuka tahansa, joten on olemassa mahdollisuus, että toimenpiteitä ja päästövähennyksiä on syötetty sinne liioitellen, esimerkiksi markkinointisyistä, tukirahojen takia tai oman moraalisen ylemmyyden korostamiseksi. Tarkennetulla haulla voi listata SYKEn varmistamat toimenpiteet. Niitä löytyy alle 20 kappaletta. Vain varmistetuista teoista laskettu vuotuinen ilmastovaikutus liikkuu asteen miljardisosissa.

Ympäristöministeriöltä tulevan ilmastotiedon arvioinnissa on tietysti aina muistettava, että neutraalin tiedonvälityksen sijasta ministeriön pyrkimyksenä on ilmastokeskustelun kärjistäminen.

HINKU-kunnat näyttävät esimerkkiä, kuinka vaikeassa taloustilanteessa kaadetaan valtionhallinnon tuella miljoonia euroja kaivoon. Vastineeksi on saatu ilmastovaikutus, joka on olemassa vain kuvitelmissa. Sitä ei voi nähdä, tuntea tai mitata tarkimmallakaan olemassa olevalla instrumentilla.

Jos muistaa nämä faktat, HINKU-foorumin lukemisesta tulee entistäkin surrealistisempi kokemus. Virkamiehet ja kunnalliset silmäätekevät onnittelevat kilvan toisiaan hienoista ilmastoteoista ja esimerkin näyttämisestä. Hankkeessa mukana olevat jakavat toisilleen kunniamainintoja ja palkintoja, vakuutellen olevansa maailmanluokan edelläkävijöitä.

Luulen, että ilmastoaatteeseen hurahtaminen on korviketta hengen köyhyydelle. Muuten ilmiötä on vaikea selittää. Samalla kun perinteiset uskonnot väistyvät, hengellisen tyhjiön täytteeksi etsitään jotakin pohjimmiltaan samanlaista. Järjettömät, pikkutarkat rajoitteet päivittäisessä elämässä, itseruoskinta, syyllisyydessä vellominen ja muut tunnusmerkit ovat edelleen mukana. Symbolitkin ovat samoja: syntisäkki on muuttunut CO2-repuksi. Taustatarina on vain korjattu ajanmukaisemmaksi.

On kiellettyä edes epäillä, etteikö uhrauksista tulisi palkkio joskus oman maallisen elämän jälkeen. Aatteen kannattajat kilpailevat siitä, kuka uskoo tähän näkymättömään ja tieteellisten instrumenttien tavoittamattomaan maailmaan lujimmin. Omaa syntikuormaa lasketaan oikein laskurien avulla, jotta voitaisiin tarkalleen osoittaa, kuinka paljon parempia ihmisiä ollaan.

HINKU-kuntien esimerkki on laadultaan varoittava. Toivottavasti joku herää järkiinsä ennen kuin aatteesta tulee täysimittainen valtionuskonto.

Huom: suurten lukujen ja mittayksiköiden kanssa on helppo tehdä laskuvirheitä, joten ilmoita toki, jos sellaisia löytyy. Laskelma tietysti riippuu myös HINKUmapin tietojen oikeellisuudesta. Yksitellen en ole sen sisältöä lähtenyt käymään läpi.

Lisäys klo 20:20: laskelma tietysti huomioi vain ne tiedot, joita HINKUmappi-järjestelmään on syötetty. Kallein hanke näyttää olevan Olhavan tuulipuisto. Sen arvioitua tuottoa tai käyttökustannuksia ei ole merkitty. Kallis on myös Kuopion Saaristokatu, jonka säästöt ovat epäsuorat ja kunnossapito vaatii rahaa. Näitäkään vaikutuksia ei ole tässä laskelmassa mukana. Suurimpien arvioitujen päästövähennysten joukossa ovat Vapon lämpövoimalat Mynämäellä ja Padasjoella. Ne on merkitty HINKUmappiin ilmaisina eli investointikuluihin ei ole laitettu mitään. Kustannuspuoli vaikuttaa siis epävarmalta, mutta arvioidut päästövähennykset on varmaan muistettu merkitä, koska ne ovat koko hankkeen ydin. Eri asia sitten, ovatko nekään todellisia.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s