Tulevaisuusselvitys: Suomi vuonna 2010

Sitran tuoreessa selvityksessä annetaan haikea kuva tulevaisuuden Suomesta. Maan johtavat asiantuntijat luettelevat hämmentävällä tarkkuudella yksityiskohtia mm. joulun vietosta vuonna 2080. Näkemykset nojaavat maailman ehkä korkeatasoisimpaan, rauhan Nobelillakin palkittuun tieteelliseen tutkimukseen.

”Selvitys lähtee liikkeelle joulunajasta vuonna 2080. Sataa vettä, merellä myrskyää, on pimeää ja lumisista jouluista on vain muistot. Talvilajeja ei enää harrasteta Etelä-Suomessa, luistinratoja ei ole jäädytetty vuosiin. Konkreettinen talven kuvaus kertoo siitä, millainen tulevaisuus Suomella on edessä, jos mitään ei ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehdä”, sanoo johtaja Jukka Noponen Sitrasta.

Vaikka Sitra on tavoitellut konkretiaa, monelle lukijalle vuosi 2080 voi tuntua kaukaiselta. Jotta kriisi ei jäisi liian etäiseksi, ehdotan että selvityksen rinnalle otetaan myös vähän lyhemmän aikavälin katsanto.

Vihreän liiton ilmasto- ja energiaohjelma vuodelta 2005 lainaa alkulehdillään raporttia nimeltä ”An Abrupt Climate Change Scenario and Its Implications for United States National Security”.

Kyseessä on Pentagonin tilaama, amerikkalaisten asiantuntijoiden vuonna 2003 laatima tulevaisuusselvitys. Se muistuttaa rajaukseltaan ja menetelmiltään Sitran vastaavaa, mutta fokus on vähän lähempänä tulevaisuudessa.

Mielestäni tämäkin selonteko on tervetullut lisä nyt käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samme arvokasta tietoa siitä, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on jo meidän elinaikanamme Suomessa, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Asia ei jää kellekään etäiseksi, kun puhutaan ennennäkemättömistä, minä hetkenä hyvänsä tapahtuvista mullistuksista.

Kansainvälisen tulevaisuustutkimuksen huippunimet haastattelivat raporttia varten maailman johtavia ilmastotieteilijöitä ja kävivät skenaariot heidän kanssaan useaan kertaan läpi. Tulevaisuudennäkymät lienevät siis vähintään yhtä vankalla pohjalla kuin Sitran työ.

Selvityksen kautta voimme kurkistaa tulevaisuuteen, aina vuoteen 2010 asti, ja saada yksityiskohtaisen näkymän mm. Pohjois-Euroopan oloista. Vieläkin pidemmän tähtäimen visioita on raportissa hahmoteltu, mutta niihin liittyvät epävarmuustekijät ovat suurempia.

Erilaiset kohderyhmät selittänevät muutamia painopiste-eroja; siinä missä suomalaistutkijat ovat selvittäneet tulevaisuuden luistinratojen jäädytystä, lähiruokaa ja rikkaiden asuinalueita ympäröiviä muureja, Pentagonille on raportoitu etupäässä globaaleja poliittisia ja sotilaallisia tapahtumia.

Raportti on varsin helppolukuista ja jännittävääkin narratiivia. Suosittelen lämpimästi siihen tutustumista: http://www.climate.org/PDF/clim_change_scenario.pdf

Seuraavassa on jonkinlainen vapaasti käännetty tiivistelmä siitä, miltä maailma johtavien asiantuntijoiden mukaan näyttäisi, jos pääsisimme matkustamaan ajassa vuoteen 2010 saakka. Lisäsin mukaan muutaman selventävän linkin.

* * *

Vuosina 2000-2009 ilmakehän lämpeneminen kiihtyy entisestään ja keskilämpötilat nousevat maailmanlaajuisesti 0,5 Fahrenheitia, pahimmilla alueilla jopa yli celsiusasteen vuosikymmenessä.

Lämpeneminen johtaa itseään vahvistavaan kierteeseen. Metsät ja ruohikkomaat kuivuvat. Kun puut kuolevat ja palavat, ne vapauttavat lisää hiilidioksidia. Lämpötila nousee edelleen ja metsäpalot riistäytyvät käsistä.

Tummunut maanpinta imee auringonvaloa ja lämpenee yhä vain. Haihtunut vesihöyry voimistaa kasvihuoneilmiötä ja maapallo kuumenee, jos mahdollista, vielä entistäkin nopeammin.

Vuonna 2007 eräs erityisen ankara myrsky rikkoo Hollannin tulvasuojat ja tekee muutamista rannikkokaupungeista kuten Haagista asuinkelvottomia.

Sacramenton jokialueella Kaliforniassa muodostuu uusi meri mantereen sisälle. Etelä-Kalifornian vedenjakelu katkeaa, kun suolavettä ei saada pidettyä pois alueelta. Veden lämpeneminen ajaa lopulta kalat matkoihinsa, mikä johtaa laajoihin ruokakriiseihin.

Voimistavat palautekytkennät laukaisevat aivan uudenlaisia ilmiöitä, joita ei [edes tässä selvityksessä!] osata kuvitellakaan.

Käänne tapahtuu vuoden 2010 vaiheilla, kun termohaliinikierto romahtaa ja Golfvirta alkaa hyytyä. Tämä viilentää ilmastoa Euroopassa ja suurimmassa osassa pohjoista pallonpuoliskoa.

Tutkijat ovat jatkon suhteen ymmällään. Osa uskoo, että viileys väistyy pian, toiset taas ennustavat uutta jääkautta.

Säätiedotus: 2010-2020

  • kuivuus vallitsee koko vuosikymmenen kriittisillä maanviljelysalueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
  • vuoden keskilämpötilat laskevat 2,7°C Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, 3,3°C Euroopassa
  • lämpötilat nousevat 2,2°C Australiassa, Etelä-Amerikassa ja eteläisessä Afrikassa
  • talvimyrskyt ja tuulet voimistuvat ja pahentavat kriisin muita vaikutuksia

Megakuivuusjaksot alkavat Etelä-Kiinassa ja Pohjois-Euroopassa n. vuonna 2010 ja jatkuvat koko vuosikymmenen. Samalla kun kosteat maanviljelysalueet kuivuvat pilalle, kuivat alueet saavat vuosikausien ajan kaatosateita. Alueita, joilla maatalous perustui kuivuuteen, kohtaa nyt katastrofi liiallisen veden merkeissä.

Vuosikymmenen loppuun mennessä Euroopan ilmasto muistuttaa Siperiaa.

Eteläisen pallonpuoliskon osalta tiede ei vielä anna täyttä varmuutta tulevaisuudennäkymistä, joten vaihtoehtoisia skenaarioita annetaan kaksi. Ilmasto saattaa tulla a) kylmemmäksi, kuivemmaksi ja ankarammaksi, tai sitten b) kuumemmaksi, sateisemmaksi ja myrskyisämmäksi.

Eurooppa kamppailee muuttoliikkeen kourissa. Jäätyneestä Skandinaviasta ja Pohjois-Euroopasta paetaan etelän lämpöön. Toisaalta Afrikan kuumuudesta muutetaan pohjoisemmaksi viileään.

Yhdysvallat eristäytyy keskittyen oman väestönsä ruokkimiseen ja globaalien jännitteiden lieventämiseen.

Australiasta tulee globaali ruoanjakelija, koska alueen pienemmät muutokset eivät vakavasti haittaa maanviljelystä. Tosin eteläisen pallonpuoliskon tieteelliset epävarmuudet ovat sen verran suuria, ettei optimismiin kannata sortua.

Väkivalta rehottaa, kun äkilliset muutokset johtavat uudenlaisiin ristiriitoihin ja valtiot kamppailevat epätoivoisesti energiasta, ruoasta ja vedestä.

Pacific Institute for Studies in Developmentin perustaja  ja presidentti [tieteellisen etiikan ja rehellisyyden asiantuntija, identiteettivaras] Peter Gleick luettelee kolme tärkeintä äkillisen ilmastonmuutoksen haastetta kansalliselle turvallisuudelle:

  1. ruokapula maataloustuotannon supistumisen takia
  2. juomakelpoisen veden puute tulvien ja kuivuuden takia
  3. pula tärkeistä mineraaleista jään ja myrskyjen takia

Hieman myöhempää tulevaisuutta: 2012 USA:ta kohtaa ilmastopakolaisten tulva Meksikosta ja Karibian saarilta. 2015 varakkaat eurooppalaiset muuttavat USAan. 2018 Venäjä liittyy EU:hun ja avustaa energian saannissa. 2020 öljyn hinta nousee Persianlahden ja Kaspianmeren konfliktien takia. 2022 Ranska ja Saksa taistelevat Reinin veden kaupallisesta käyttöoikeudesta. 2025 EU ajautuu lähelle romahduspistettä. 2027 eurooppalaisten muuttoliike Välimeren maihin kuten Algeriaan, Marokkoon, Egyptiin ja Israeliin kiihtyy. 2030 lähes 10% eurooppalaisista on muuttanut pois.

USA ja Australia rakentavat todennäköisesti puolustuslinnoituksia rajoilleen, koska niillä on omavaraisuuteen tarvittavia resursseja.

USA saattaa yhdistyä Kanadan kanssa. Tai sitten Kanada saattaa pysytellä omillaan pitääkseen vesivoimansa, mikä aiheuttaa energiaongelmia USAssa.

Pohjois- ja Etelä-Korea liittoutuvat luodakseen teknisesti etevän ydinasevallan. Tässä sodan runtelemassa maailmassa ydinaseiden leviäminen on väistämätöntä.

Turhauttavaa on, ettei kukaan tiedä kauanko lämpimämpiä oloja joudutaan odottamaan – 10, 100 vai 1000 vuotta.

Voiko tämä todella tapahtua? Meri-, maa- ja ilmakehätutkijat eräissä maailman johtavissa organisaatioissa ovat kuluneella vuosikymmenellä (< 2003) löytäneet  uusia todisteita siitä, että ankaran ja nopean ilmastonmuutoksen mahdollisuus on suurempi kuin mihin tiedeyhteisö ja poliittisiset päätöksentekijät ovat osanneet varautua.

Paleoklimaattinen todistusaineisto viittaa siihen, että sellainen voi alkaa jo lähitulevaisuudessa (tilanne 2003). Naturessa vuosina 2001 ja 2002 julkaistut tutkimukset viittaavat termohaliinikierron kasvavaan romahdusriskiin. Ei pidä enää kysyä ”tapahtuuko tämä”, vaan ”milloin tämä tapahtuu”.

Mitä sitten on tehtävissä? Ilmastotutkimukseen on panostettava lisää. On etsittävä geoengineering-tekniikoita, joilla maapalloa saataisiin lämmitettyä tämän tulevan kylmyyskauden saapuessa.

On varsin todennäköistä, että vuosikymmenen sisällä (2003-2013) saadaan selviä ja luotettavia todisteita tällaisesta käsillä olevasta, äkillisestä ilmastosiirtymästä.

* * *

Jälkikäteen voi puolustella, että tämä oli vain yksi skenaario ja perustui tuon ajan ”abrupt climate change” -villitykseen, jonka eräänlainen lakipiste saavutettiin The Day After Tomorrow -elokuvan myötä. Tekijät saattaisivat nyt kommentoida, että ”se oli ajan henki”.

Tämä pätee Sitrankin selvitykseen. Se on samantyylinen, pääasiassa kaunokirjallinen teos, joka pohjautuu löyhästi yksittäiseen IPCC-skenaarioon ja nopeasti muuttuvaan tämän päivän (tai jo eilisen) IPCC-näkemykseen.

Dramaattisten tarinoiden tarkoitus on tietysti vangita ”rivikansalaisen” mielenkiinto. Asiantuntijat ja poliittiset päättäjät eivät (toivottavasti) tarvitse väritettyä sadunkerrontaa. Pyrkimyksenä on jonkinlainen yleisen mielipiteen pehmittäminen tunteisiin vetoavilla mielikuvilla.

The Day After Tomorrow on jo toissapäivää ja pysähtyvä Golfvirta -villitys on laantunut. Meemi on joutunut epäsuosioon eikä enää vedä puoleensa tutkimusrahaa.

Elokuvan julkaisun aikoihin tutkijat totesivat, että samanaikainen lämpenemisestä ja kylmenemisestä varoittelu on muodostunut PR-ongelmaksi ja tarinaa on muutettava.

Niin vääjäämättömältä kuin Golfvirran pysähtyminen tulevaisuusselonteossa näyttikin, pian simulaatiot antoivatkin toisenlaisia tuloksia. Aiempien mallien uhkakuvia tukenut ”dramaattinen” havaintoaineisto osoittautui erehdykseksi – kyse olikin luonnollisesta vaihtelusta.

CMIP5-malleissa ilmiötä ei tapahdu lähivuosisatoina äärimmäisilläkään päästöskenaarioilla. AR5-raportti ei enää pidä muitakaan äkillisiä ja peruuttamattomia muutoksia todennäköisinä. Termohaliinikierron nopeita muutoksia pidetään ”korkealla varmuudella” ”hyvin epätodennäköisinä”.

Toinen tulevaisuusselvitys kehottaa miettimään keinoja ilmaston lämmittämiseksi, toisen mukaan oletettua lämpenemistä on pikaisesti ryhdyttävä torjumaan. Näkemykset perustuvat samanlaisiin, vain vähän eri tavalla säädettyihin tietokoneohjelmiin. Yhteistä on se, että helvetilliset mullistukset ovat edessä, ”mikäli mittaviin ilmastonmuutoksen hillintätoimiin ei ryhdytä viipymättä.”

Onkohan yhdelläkään futurologilla käynyt mielessä sellainen skenaario, että ilmasto pysyisikin suurin piirtein samanlaisena kuin menneinä vuosisatoina? Tähän vaihtoehtoon, niin mahdottomalta kuin se saattaakin tuntua, on syytä varautua.

Jos 10-20 vuoden sisällä viimeisillekin pikkuhiljaa valkenee, että kaikki oli – meteorologi Petri Takalan sanoin – ”sittenkin vain luonnollista vaihtelua”, niin minkälaisin miettein katsotaan nykyisiä vuosikymmeniä, joina kuvitteellisen ilmastokriisin torjumiseen käytettiin miljardeja dollareita päivässä?

Mainokset

3 kommenttia artikkeliin ”Tulevaisuusselvitys: Suomi vuonna 2010

  1. Kiitos!

    ”Onkohan yhdelläkään futurologilla käynyt mielessä sellainen skenaario,
    että ilmasto pysyisikin suurin piirtein samanlaisena kuin menneinä vuosisatoina?
    Tähän vaihtoehtoon,
    niin mahdottomalta kuin se saattaakin tuntua, on syytä varautua.”

    Onhan se, kun olet hyvää tarkoittava ja saat tutkumusrahaa tutkimussuunnitelmalla, jossa oletataan nimenomaan,
    että lämpenee merkittävästi ja kenties jopa vaarallisesti,
    niin toki on kiusaus löytää ja kertoa monenmoista ja uhkaa tästä, jos näin tapahtuisi.
    Eikä eihän toki tätä voi toki pitää ’pahana pakottamisena’
    vaan ihan vapaan kilpailun, avoimen yhteiskunnan toimintana.
    ——
    Mutta olisi kyllä ihan jännittävä tutkimussuuunnitelma sekin, että lämpötilat pysyykin suurin piirtein entisellään. Ja vaikka verrataanpa siihen että lämpenisi 2 astetta.

    Voin jopa kättelyssä hahmotella moniaita sen tuloksia:
    – Viljasadot kituuttelee edelleen lähes kannattamattoman rajamailla,
    Tappio verrattuna 2 asteen lämpenemiseen yksin Suomessa 2 miljardi eli 2 000 000 000 euroa vuodessa.
    – Samoin rehutuotanto, tappio 1 000 000 000 euroa, verrattuna että lämpiäisi.
    – Puuston kasvu ei optimoidu, vaikka lisääntynyt CO2-pitoisiuus antaisi siihen eväitä.
    Tappio 3 miljardia verrattuna siihen että lämpiäis 2 astetta.
    – Kylmyys ajaa suomalaisia etelään ulkomaille ylenmäärin. Kansantalouden tappio 500 000 000 euroa vuodessa-
    – Lämmityskulut ei alene. Kansantalouden tappio miljardi euroa vuodessa.
    – Tienpito pysyy kalliina: Kansantalouden tappio 500 000 000 euroa vuodessa.
    – Väestön altistus kylmyyden sairausvaivoille säilyy korkeana.
    Kansantalouden tappio 500 000 000 euroa vuodessa säilyvistä sairastavuudesta, kuolemista ym
    – ja niin edelleen.

    Yhteensä luokkaa kymmenen miljardia euroa. Varmaan tarkemmin tutkien 20 miljardia euroa ainakin.

    Ja tässä ei edes puhuttu niistä eduista,
    joita lämpeneminen olisi tuonut mukanaan.
    siis jos ei lämpene, valtavasti tulo ja elinkeinomahdollisuuksia menetetään
    em. haittojen lisäksi. Jos siis ei lämpene.

    Yhteinen tappio, siitä ettei lämpene on valtaisa osuus Suomemme kansantuotoksesta.

  2. Miksi lämpötila ”pysyisi samana” kun se ei skeptikoiden mukaan ole koskaan aiemminkaan niin tehnyt? Onko lisääntyvien kasvihuonekaasujen lämmittävän vaikutuksen kumoavaa takaisinkytkentää vieläkään löydetty?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s