Luonto-ohjelmien tulevaisuus

Satuin eilen avaamaan tv:n, kun tarjontana oli Prisma: Afrikan tulevaisuus. Se on taattua Attenborough-BBC-laatua. Sinänsä mielenkiintoinen, viihdyttävä ja asiapitoinen dokkari, mutta päälle on väkinäisen oloisesti liimattu virheellistä ilmastojulistusta.

Ympäripyöreän liturgian lisäksi huomasin kolme konkreettista ilmastoväitettä. Sellaisten kohdalla harhaanjohtavuus on tässä miljöössä pikemminkin sääntö kuin poikkeus, niin nytkin.

1. Kilimanjaron lumet

Kilimanjaron lumipeitteen hupeneminen liitetään ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen (n. 27:00):

Afrikan ilmasto on eittämättä muuttumassa.
Afrikan tunnetuimman vuoren Kilimanjaron huipulla 80 prosenttia pysyvistä jääpeitteistä on hävinnyt.
Pian laki on täysin jäätön.
Vuoristoseudut Afrikassa kielivät ensimmäisinä ilmastonmuutoksesta.

Selkeä lumen ja jään väheneminen Kilimanjarolla alkoi 1800-luvulla, siis jo kauan ennen kuin merkittävän CO2-lämpenemisen oletetaan alkaneen. Victoriajärven pinnan korkeudesta päätellen hupenema osuu yksiin alueen sademäärän laskun kanssa. Vaikka lämpötilat ovat tuolla korkeudella jatkuvasti pakkasen puolella, vähäinen sadanta pienentää jäätikköä. Massatasetta ajava ilmasto muuttuu siis luonnostaankin, eikä häviävä jäätikkö ole automaattisesti merkki ihmisen pahuudesta.

CO2-ikoniksi Kilimanjaron on nostanut Al Gore ja hänen neuvonantajansa Lonnie Thompson – tutkija, joka tietääkseni viime vuosiin asti on vaatinut poliittisia toimenpiteitä perusteenaan mm. Kilimanjaron lumet.

Sisäpiirin keskusteluista käy ilmi, mikä on Thompsonin ja muiden eturivin ilmastotutkijoiden ongelma: he tietävät, ettei alueella ole lämmennyt (tämä ilmenee datasta, johon tutkijakollegoillakaan ei ole pääsyä). Yksityisesti Thompson on arvellut, että jäätikön hupeneminen johtuu sublimaatiosta, ei sulamisesta, ja tilanne on sama muutamilla muillakin päiväntasaajaseudun jäätiköillä. WUWT lainaa haastattelua, jossa Thompson mainitsee ensimmäisenä todisteena ilmastonmuutoksesta Kilimanjaron ja Quelccayan, juuri ne jäätiköt, joita ”ongelma” koskee.

Vaikuttaa siltä, että AGW-kytkennän virheellisyys on alalla hyvin tiedossa, mutta moni ei lähde julkisesti haastamaan veteraanitutkijan aktivismia. Poikkeuksiakin löytyy, kuten tässä Scientific Americanin kirjoituksessa:

Another important observation is that the air temperatures measured at the altitude of the glaciers and ice cap on Kilimanjaro are almost always substantially below freezing (rarely above -3 degrees).

The observations described above point to a combination of factors other than warming air—chiefly a drying of the surrounding air that reduced accumulation and increased ablation—as responsible for the decline of the ice on Kilimanjaro since the first observations in the 1880s.

2. Tseladat

Seuraavaksi käsitellään tselada-apinoita (27:30):

Täällä Etiopian ylängöillä elää hyvin erikoisen näköisiä eläimiä. Tseladoja.
Ilmastonmuutospakolaisia.
Vaikka tämä Etiopian alue sijaitsee tropiikissa, 4000 metrin korkeudessa ei siltä tunnu.
Useimmista Afrikan eläimistä poiketen tseladat ovat mukautuneet elämään kylmässä.
Ne olivat mantereen laajimmalle levinneitä kädellisiä. Lajeja oli aikanaan kuusi.
Nyt enää yksi.
Ilmaston lämmetessä tseladojen ruokailualueet ovat huvenneet ja rajoittuneet kylmempiin ja korkeampiin paikkoihin.
Tseladat joutuvat yhä ylemmäs vuorille. Pian niillä ei ole paikkaa minne mennä.
Lajin olemassaolo on uhattuna.

Ilmaston muuttuessa tseladat saattavat pian hävitä planeetaltamme.

Kansainvälisen luonnonsuojeluliitto IUCN näkee asiat vähän eri tavalla. Se luokittelee tseladat Least Concern -luokkaan, josta löytyy mm. sellainen uhanalainen laji kuin ihminen. IUCN:n mukaan ei ole syytä uskoa, että tseladat olisivat viime aikoina merkittävästi vähentyneet. Levinneisyysalue on laaja ja yksilöitä on arveltu olevan sadoista tuhansista liki miljoonaan. Uhaksi mainitaan mm. maanviljely ja metsästys, ei ilmastonmuutosta.

This species has a large range and is still abundant despite increasing threats to the species and is hence listed as Least Concern. There is no reason to believe it has undergone a significant range-wide decline that would warrant listing in a threatened category.

Geladas are widespread throughout their present range but, partly as a result of the droughts affecting the Horn of Africa in the 1980s, they are not as abundant as in the 1970s when an aerial survey of the central Ethiopian highlands yielded an estimate of 440,000 for the total population.

The overall range of the Gelada is being eroded as a result of agricultural expansion due to the increasing human population densities on the central highlands. Deforestation and soil erosion are serious problems throughout the area.

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos ei ole vaikuttanut muiden tseladalajien sukupuuttoon, vaikka se vaikutelma dokumentissa annetaankin. Kyseiset lajit nimittäin tunnetaan vain fossiileista vuosimiljoonien takaa.

3. Liemikilpikonnat

Noin 33:00:

Ilmaston lämpeneminen ei rajoitu vain maalle. Afrikkaa ympäröivät lähes kauttaaltaan valtameret.
Täällä länsirannikolla on eläimiä, jotka kokevat ilmastonmuutoksen yllättävällä tavalla.
Tämä on nuori liemikilpikonnanaaras.

Kilpikonnan muniin liittyy erikoinen piirre. Hautumislämpötila näet määrää useimpien poikasten sukupuolen.
Jos hiekan lämpötila on korkea, syntyy naaraita. Jos se on alhainen, syntyy koiraita.
Ilmaston lämpeneminen voi vaikuttaa ratkaisevasti kilpikonnakantoihin.
Tämänkin nuoren naaraan voi olla tulevina vuosina vaikea löytää parittelukumppania.

Liemikilpikonnat ovat porskuttaneet kauan. Ne ovat nähneet mm. sellaisia episodeja kuin jääkaudet ja PETM-lämpöhuippu, jonka aikana napa-alueillakin vallitsi subtrooppinen ilmasto ja maapallon keskilämpötila nousi jopa 10 astetta.

Liemikilpikonnat selvisivät, kun dinosaurukset katosivat 66 miljoonaa vuotta sitten – ehkä osaksi ilmaston muuttumisen seurauksena.

Lajin katsotaan pysyneen jotakuinkin samanlaisena n. 150 miljoonaa vuotta. Lämpötilariippuvainen sukupuolen määräytyminen on siis käytännössä todettu luotettavaksi strategiaksi. Tätä voi verrata siihen, että homo sapiensin katsotaan kehittyneen alle miljoona vuotta sitten.

Liemikilpikonnien äkkikuolema siinä tapauksessa että lämpötila vielä joskus hieman nousisi, on puhdasta spekulaatiota. Lajilla on uhanalaisuusluokitus, mutta ei ilmastonmuutoksen takia. Kantoja on verottanut mm. suora metsästys ja kalastuksen aiheuttamat välilliset kuolemat.

On varsin tavallista, ettei jälkeläisten sukupuolijakauma ole tasainen. Viimevuotisessa tutkimuksessa havaittiin, että vaikka tutkittu liemikilpikonnapopulaatio tuotti 95-prosenttisesti naarasjälkeläisiä, lisääntymisiässä jokaista naarasta kohti oli silti vähintään 1,4 lisääntymiskykyistä urosta. Jakauma kääntyikin siis toisinpäin – onko pääteltävä, että kylmä nykyilmasto johtaa urosten ylimäärään? Nallekarkit eivät luonnossa mene aina tasan; eihän ihmisiäkään synny tarkalleen fifty-fifty-suhteessa.

Dokumentti toi esille tärkeitäkin asioita, mutta päällimmäiseksi jää ureaan vivahtava jälkimaku. Kun seuraavan kerran tulee vastaan uhanalaisista lajeista kertova luontodokkari, valitettavasti ensimmäinen reaktio on, että mitähän tässäkin liioitellaan ja valehdellaan, ja minkä agendan edistämiseksi. Onko rehellinen ympäristöongelmien käsittely nykyisessä mediailmastossa mahdotonta?

Advertisements

3 kommenttia artikkeliin ”Luonto-ohjelmien tulevaisuus

  1. Katselen juurikin luontosarjaa ’pohjoisen kansat’ juontajana Bruce Parry. Ohjelmassa on ollut monta hirmu mielenkiintoista toimintakuvausta, vaikkapa kalastus jään alta. Onnittelut tekijöiltä siitä.

    Vanhaa:
    Tämäkin juontoon on upotettu ilmastomuuros-pähkäilyä. Vieläpä ihan rakennettu todisteita ikäänkuin paikallisten kokemusten todistamana. Greenpeace-tyyllin ikäänkuin. Ja lisäksi juontajan ’olen nähnyt suuria muutoksia’. Joopa, ajattelin tässä, hyvinpä on nähnyt ekalla matkallaan. Nyt ei ollut täällä ihan niin paljon jäätä kuin luultiin ja sitten pitikin metsästää muualla ja ehkä eri saalistakin. Joka vähää enemmän on harrastanut metsästystä tai kalastusta, tietää, että pyytäjän apajat on aina arpapeliä. Ja säät on ennenkin vaihdelleet. Joopa.

    Uutta:
    Ja sitäpaitsi:
    – Jos jäät oikeasti tulisivat vähenemään, kalastus- ym. pyyntimahdollisuudet mm. Grönlannissa vakiintuisivat ja kasvaisaivat ihan samassa suhteeesa grönlantilaisten onneksi.
    – Ulkoa annettu uskomusperäinen luonnonsuojelu voi vaarantaa eniten perinteistä gröönlantilaisuuutta.
    – Kaivosteollisuus voi tuottaa hyviä työpaikkoja ja tulevaisuutta
    – Varallisuus antaa pahoin alkoholisoituneen ja ’sisäsiittoisen’ kansan lapsille mahdollisuuksia rahoittaa, rakentaa parempia tulevaisuuksia.
    – Ja monta muuta…

    Tämä Perry ilmeisesti ei ihan mm. Greenpeacen ja WWF fraseologian ohjaamaa, vaikka hän ikäänkuin niin käytti moninaista uskomusretoriikkaa. Onko hän vapaa hahmo, joka tasapainottaa tietoa sen minkä nykyisen mediakultturrin pakkoraossa voi.

    Olen mielestäni nähnyt jo muunkin dokumentin, jossa vähän samaan tyyliin ajetaan vaarallisen ihmisvaikutteisen CO2- vetoisen-ilmastomuutoksen ja Greenpeacen uskomusmaailmaa alas pikku pala kerrallaan. Siis on elämää ao. maailman ulkopuolellakin.

    • Yksi mainio luonto – ihminen sarja on ’Tanskan ihmeitä’ nyt aiheena ’nummimaisema’. Katson paraikaa ilmeisesti sen uusintaa. TV1. On uskomattoman hienoa nähdä kertomusta josssa kerrotaan luonnon vaikutuksista ja ihmisen osuudesta niihin. Hyvässä ja kenties pahassakin. Eri aikoina, eri oloissa, ilman synnintuntoa ja moraliteetteja.

      Aluksi ihmettelin sarjaa ja epäilin juontaja-naista ’kevytkenkäiseksi’ aiemmissa ohjelmissa. Kas, olin niin turhautunut luonto-ohjelmiin, juurikin blokin pääkirjoittaja-professorin tapaan. Mutta nyt olen syvästi ihastunut häneen ja paloihin joita hän tuottaa. Asiaa, luonnon ja ihmisen historiaa kiinnostavina paketteina. Ja ne jäävät kutkuttamaan herättäen lisäuteliaisuutta. Kohta olen hirmuinen Tanska-fani.

      No, on hänelläkin jokin puute. Ihan pieni toki. Tai ei siis hänellä tietenkään, vaan tietenkin suomennos-toimittajalla tai leikkaajalla. Useinkin oleellinen teoreettis-käytännöllinen perustietämys tai oletus-hypoteesi ohitetaan niin nopeasti, ettei tällainen meikä kerkee honata mitä ne oikeen sano.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s