Tuulelta signaalin saan

Sattuiko joku katsomaan Aamu-tv:tä torstaina? Olin kuulevinani meteorologi Henri Nymanilta, että viimeaikaiset talvimyrskyt johtuisivat napa-alueen kylmästä kesästä. Mikä ilmastohuti! Areenasta en valitettavasti ohjelmaa löytänyt.

Tällainen lausunto ”laimentaa viestiä” ja ”hämmentää yleisöä”, kuten ilmastotieteessä sanotaan. Samana päivänä myös Seija Paasonen on mennyt antamaan epäkorrektia tietoa:

Tänä vuonna olosuhteet ovat olleet erityisen otolliset myrskyjen kehittymiselle useistakin eri syistä: napa-alueet ovat olleet keskimääräisiä kylmempiä …

Seuraavana päivänä pääuutislähetykseen ehättikin itse johtaja kertomaan Laitoksen virallisen kannan. Mikko Alestalon esitys oli nykyään jo tyypilliseksi käynyttä kahden vaiheilla kiikkumista. Pääviestiä yritetään pitää pinnalla, vaikka välillä täytyykin toppuutella ja pidättyä liian konkreettisista väitteistä.

Haastattelun pääkohdat:

  • myrskyt ovat voimistuneet (”siltä mielestäni kyllä näyttää”), syynä ilmastonmuutos
  • niiden ei voi sanoa yleistyneen
  • myrskyvahingoissa ”selvä signaali”
  • lumiset talvet ihmetyttävät
  • lämpeneminen voimistaa tuulia
  • silti vaikea sanoa, yleistyvätkö voimakkaat myrskyt jatkossa

Julkilausuma ei tunnu kaikilta osin olevan linjassa meteorologisten havaintojen kanssa. Etenkin epämääräinen ”mielipide” myrskyjen voimistumisesta kiinnitti huomion. Tuuliennätyksiä ei ole lähivuosina saavutettu. Jaettu ennätys on vuosilta 1971, 1975 ja 1995 (tämä ei toki kerro trendistä paljoakaan). Puuskanopeuden ennätys on vuodelta 1975.  Myrskypäivät eivät näytä lähivuosina lisääntyneen, paremminkin päinvastoin.

Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyy myös Elina Suvilammen gradu vuodelta 2009. Siinä analysoidaan tarkemmin pitkän aikavälin mittausaineistoja ja luodaan katsaus ilmastomalleihin.

Alestalo ei ole ehkä tutustunut dokumenttiin. Suvilampi nimittäin toteaa, viitaten moniin aiempiin tutkimuksiin, että tuulten voimakkuus ja frekvenssit ovat laskussa. Ilmastomallitkaan eivät anna syytä olettaa, että tuulioloihimme olisi tulossa olennaista muutosta tällä vuosisadalla.

Muutama lainaus (korostukset lisätty):

Hannan ym. (2008) mukaan merkitseviä pitkän ajan muutoksia Pohjois-Euroopassa ei voitu havaita ilmanpainelukujen vaihteluindeksissä 1830-luvulta lähtien, eikä myrskyisyydessä ole heidän mukaansa tapahtunut voimistumista, joka viittaisi ilmastonmuutokseen. Niin ikään Bärringin ja Fortuniakin (2009) mukaan Pohjois-Atlantilla ja Euroopassa sykloniaktiivisuudessa ei ole tapahtunut merkitseviä pitkän ajan muutoksia. 1960- ja 1990-lukujen välinen nousukausi sykloniaktiivisuudessa oli enemmänkin osoitus 1960-luvun heikosta aktiivisuudesta kuin 1990-luvun loppupuolen äärimmäisen voimakkaista arvoista.

Tämä työ tukee aiempia tutkimuksia sikäli, että tuulen intensiteetti ja frekvenssit eivät ole lisääntyneet sadassa vuodessa, vaan ne ovat päinvastoin vähentyneet.

Sekä havaintoaineistosta että ilmastomalliaineistosta merkitseviä muutoksia todettiin vähän. Ilmastonmuutoksen vaikutus tuulten voimistumiseen tai heikkenemiseen ei varmistunut tämän tutkimuksen myötä mutta antoi aiheesta suuntaa-antavia tuloksia.

Tulosten perusteella [Ruosteenoja ym. 2005] ei voitu edes varmuudella sanoa, tulevatko tuulet tulevaisuudessa voimistumaan vai heikkenemään. Tämän työn tulokset eivät kumoa kyseisen raportin päätelmiä, sillä merkitseviä trendejä ei havaittu ja mallien tulokset erosivat toisistaan.

Työn perusteella todetaan, että geostrofisten tuulten nopeuksissa ei tule tapahtumaan merkitseviä muutoksia Suomessa seuraavan sadan vuoden aikana, mutta vaihtelua tulee esiintymään vuosien ja vuosikymmenten välillä.

Myrskyvahingoista Suvilampi toteaa, että metsäkorvausten määrä ”ei ole juuri lisääntynyt” sinä aikana, kun niitä on tilastoitu; tuulten voimakkuuden ja tuhojen välinen yhteys on ”heikko”.

Signaalin suhteen Alestalo tuntuu olevan eri linjoilla myös IPCC:n kanssa. SREX-raportin luvussa 3.3.3 se viittaa samoihin tutkimuksiin kuin Suvilampikin ja toteaa, että Euroopan tuulet ovat laantumaan päin, erityisesti voimakkaimmat:

Over Europe, Smits et al. (2005) found declining trends in extreme winds (those occurring on average 10 and 2 times per year) in 10-m anemometer data over 1962-2002. Pirazolli and Tomasin (2003) reported a generally declining trend in both annual mean and annual maximum winds from 1951 to the mid- 1970s and an increasing trend since then, from observations in the central Mediterranean region. Similar to the mostly declining trends found in Northern Hemisphere studies of surface wind observations, Vautard et al. (2010) also found mostly declining trends in surface wind observations across the continental northern mid-latitudes and a stronger decline in extreme winds compared to mean winds in surface wind measurements.

Alestalo antaa ymmärtää, että ihmisen aiheuttama lämpeneminen olisi voimistanut myrskyjä ja tästä seuranneet lisääntyneet vahingot sisältäisivät jopa ”selvän signaalin”. Kuten näistä lainauksista käy selvästi ilmi, jo uskotteluketjun ensimmäinen lenkki on rikkinäinen. Lukuisat tutkimukset kertovat, että tuulet ovat heikentyneet, eivät voimistuneet.

Päivitys 16.12.: tarkempi lainaus SREX-raportista ym.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s