Kaksi tutkimusta Tukholmasta

Ruotsissa on selvitetty ilmaston vaikutusta kuolleisuuteen.

Epidemiology-lehdessä tutkijat Aström, Forsberg, Edvinsson ja Rocklöv kertovat seuraavaa:

We collected daily mortality and temperature data for the period 1901-2009 for present-day Stockholm County, Sweden.
…
Total daily mortality was higher during heat extremes in all decades, with a declining trend over time in the relative risk associated with heat extremes, leveling off during the last three decades. The relative risk of mortality was higher during cold extremes for the entire period, with a more dispersed pattern across decades. Unlike for heat extremes, there was no decline in the mortality with cold extremes over time.
…
Although the relative risk of mortality during extreme temperature events appears to have fallen, such events still pose a threat to public health.
…
In conclusion, we found that susceptibility to heat extremes has decreased substantially over the last 110 years in Stockholm, Sweden.

Suomeksi: Tukholman kuolleisuus- ja lämpötilatiedoista selvitettiin äärilämpötilojen ja kuolleisuuden yhteyttä. Lämpöaaltoihin liittyvä suhteellinen riski (RR) on pudonnut, kylmyysaaltoihin ei. Vastoin kuin kuumuuden yhteydessä, kylmyyteen liittyvässä kuolleisuudessa ei näy laskua. Alttius lämpöaalloille on selvästi pudonnut viimeisen 110 vuoden aikana Tukholmassa.

Nature Climate Changen artikkelissa ovat asialla muutoin samat kirjoittajat, mutta ruotsalaisen Edvinssonin tilalle on otettu Kristie Ebi Stanfordista. Ebin tausta näyttäisi olevan energiateollisuudessa (EPRI), vaikkei sitä tässä yhteydessä mainita.

Tutkinnan kohteena on ollut sama data ja sama asia, ilmaston ja kuolleisuuden yhteys Tukholmassa. Tällä kertaa tuloksissa näkyy erilainen painotus:

Mortality from heat extremes in 1980–2009 was double what would have occurred without climate change. Although temperature shifted towards warmer temperatures in the winter season, cold extremes occurred more frequently, contributing to a small increase of mortality during the winter months.

Eli äärilämpötilojen aiheuttama kuolleisuus v. 1980-2009 on ilmastonmuutoksen takia kaksinkertaistunut. Lisääntyneistä kylmyysaalloista johtuva kuolleisuus on sekin ilmastonmuutoksen syy.

Miten lähes samat henkilöt ovat samoista tilastotiedoista vetäneet näinkin erilaisia johtopäätöksiä?

Naturen paperia tarkemmin lukemalla selviää yksi ero: ilmastonmuutoksen vaikutuksen esiin tuomiseksi 1900-luvun alkupuolen kuolleisuusluvut on jätetty pois ja selvitetty arvot ihan matematiikalla. Ero näkyy selvästi metodologian kuvauksesta.

Epidemiology:

We collected daily mortality and temperature data for the period 1901–2009 for present-day Stockholm County, Sweden.

Nature:

We collected daily mortality during the period 1980-2009 and daily temperature data for the period 1900-2009 for Stockholm County, Sweden.

Jälkimmäisessä artikkelissa myönnetään, ettei menetelmä täysin vastaa IPCC:n ohjeistuksia:

The approach taken does not strictly adhere to the Intergovernmental Panel on Climate Change best practice for attribution of temperature-related mortality to external forcing because temperature-related mortality was not estimated during our reference period. We could not make any direct comparisons between mortality to temperature extremes during 1900-1929 and mortality to temperature extremes during 1980-2009.

Datan valikoinnin takia suoria vertailuja kuolleisuuslukujen välillä ei siis ”voitu” tehdä. Epidemiologyn artikkelissa voitiin, ja kuolleisuus laski. Tilastotietojen hylkääminen johti tulokseen, että kuolleisuus on ilmastonmuutoksen takia noussut.

Poikkeavan metodologian syy löytynee siitä, että kuolleisuuden ja lämpötilan yhteys tiedetään hyvin – kylmyys tappaa enemmän kuin kuumuus. Sellaista tulosta tuskin olisi Nature Climate Changessa julkaistu.

Pari esimerkkiä, kuvat kertovat (tarkemmat tiedot klikkaamalla):

AMI=acute myocardial infarction, sydäninfarkti

Tuo pieni ero metodologiassa näkyy myös tutkimusten vastaanotossa. Epidemiologyn tutkimus ei päätynyt otsikoihin, Naturen paperi taas otettiin innokkaasti vastaan ilmastouutisissa, myös meillä Suomessa.

(h/t RomanM, WUWT)

Lisäys: pääkirjoittajan haastattelu löytyy täältä. Hän vahvistaa, että kuolleisuustilastoja käytettiin vain vuosilta 1980-2009.

… men som jag beskrev ovan använder vi endast dödsdata för perioden 1980-2009.

HS:

Ilmastonmuutoksen tuomat helteet lisäsivät ennenaikaisten kuolemien määrää
…
Myös talvien aiheuttama kuolleisuus oli hieman lisääntynyt.

Todellisuus on, että kuolleisuus väheni tutkittuna aikana. Jutusta pitäisi käydä ilmi, että ”lisäys” tapahtui vain oletuksissa. Ja miksei myös se, että tutkijoilla oli kuolleisuustilastot käytettävissään koko ajalta, mutta päätelmän kanssa ristiriitainen osuus (eli suurin osa) jätettiin pois ja korvattiin teoreettisella laskelmalla.